Mitäs niitä kikkakonsteja olikaan?

Yritystä kun on jo vuosi täynnä, niin sitä on väkisinkin alkanut hakemaan apua kikkakonsteista. Eri valmisteista ja avuista olenkin maininnut useasti, mutta ajattelin tähän koostaa, mitä kaikkea tässä on jo kokeiltu. Tulostahan ei ole syntynyt näiden avulla, mutta tuskinpa haittaakaan ovat aiheuttaneet. Tosin ihan vuotta nämä eivät ole käytössä, vaan suurimman osan kanssa olen aloittanut vasta tämän vuoden puolelle.

Lisäravinteet

• Gelee Royale (02/2018 alkaen)
• Sinkki (02/2018 alkaen)
• Multivita Raskaus ja imetys monivitamiini (keväästä 2017 lähtien)
• Lisä foolihappo (02/2018 alkaen ja vain ovulaation jälkeisenä aikana)
• Maca-jauhe (kp 1:stä ovulaatioon asti tai vähän pidempään /1 tl-1 rkl)
• Greippimehu (kp 1:stä ovulaatioon asti)
• Vehnänalkioöljy (04/2018 alkaen, 1 tl päivittäin)
• Punaviini (Hyvin pieni määrä ennen kiinnittymistä ja oletettuna kiinnittymispäivänä, testattu yhdessä kierrossa)

Näistä muodostuu hyvä iltapala :D

Muut toimet

• Aamulämmön mittaaminen
• Ovulaatiotestit
• Hedelmällisyystestit (1 kerran testattu)
• Painonhallinta (noh, tämä on kyllä vasta työnalla)

Mistä olen ”luopunut”

• Ibuprofeenin välttäminen (paitsi menkkakivuissa tulee edelleen käytettyä)
• Ovulaation jälkeen vältän: pehmeitä juustoja, sushia, lakua
• Kahvia  max. 2 kuppia päivässä (noh tämä ei ole parissa viime kierrossa pitänyt)
• Cola -juomien vähentäminen
• Alkoholin käyttäminen. Aikaisemmin olen lopettanut alkoholin käytön täysin ovulaation jälkeen. Viime kierrossa testasin punaviinin juomista, mutta määrät olivat todella pieniä. Alkoholia pyrin käyttämään koko kierron ajan kohtuudella.

Miehelle

• Sinkki
• "Perus" vitamiinit
• Maca-jauhetta satunnaisesti

Tärkein

• Tietysti sitä tärkeintähän ei pidä unohtaa: Seksi!!! Erityisesti ovulaation ympärillä ja aikaan.
• Lisäkeinona seksin jälkeen makuuasennossa mahdollisimman pitkään, välillä peppu kohotettuna tyynyn avulla. Iltahommia suosittu ettei makuuasennosta tarvitsisi kiirehtiä pois.

Tässä taisi olla kaikki kikkakonstit, mitä meillä on harrastettu. Hassua, kun nettipalstat ovat täynnä lauseita ”meillä tärppäsi heti, kun aloin juomaan greippimehua” tai vastaavaa. Meille nämä eivät ole vielä auttaneet eteenpäin, mutta kuten alussa mainitsin, niin aikaa on kulunut näiden parissa tosi vähän, joten annetaan vielä mahdollisuus. J

Täällä menossa nyt kp 14 ja parin päivän ajan on ollut jo kummallista juilintaa. Ovistestit aloitin jo kp 11, jolloin tuli hyvin haalea viiva. Sama juttu kp 12. Mutta eilen kp 13 oli jo todella vahva viiva. Ei missään nimessä positiivinen, mutta todella tumma kuitenkin. Harmillista, että mies oli eilen poissa, joten ei voitu ennakoida mahdollisesti aikaisin saapuvaa ovista. Kummalista, jos ovis tuleekin näin aikaisin. No täytyypä viikonloppuna sitten nauttia kunnolla toistemme seurasta. :D

Ihanaa viikonloppua!

Emma

Uutisia ja päämääriä

Hetki vierähti taas viime kirjoituksesta. Tässä on ollut pää niin pyörällä kaikesta ympärillä tapahtuvasta ettei ole ollut aikaa kirjoittaa ajatuksia ylös. Raskaus- ja vauvauutisia tippui viime viikolla oikein urakalla ja täytyy myöntää, että se veti mielen kyllä tosi alas. Sain kuulla useammasta raskaudesta, jossa odotetaan jo pikkukakkosta ja tuli niitä vauvojen syntymäuutisia useampikin. Näille toista lastaan odottaville oli vauvat selvästi tärpänneet heti, kun oli annettu mahdollisuus. Yhdellä ainakin tärppäsi ihan ensimmäisestä kerrasta. Iloisia uutisia toki, mutta tällä hetkellä tuntuu todella vaikealta iloita näistä toisten puolesta. Viikonloppuna tuli aika monta kyyneltä päästettyä tästä turhautumista, kateudesta, kaipuusta ja surusta. Miksi ei ole jo meidän vuoro?

Kaksi asettamaani tavoitetta: painonpudotus ja stressin vähentäminen, ei ainakaan ottaneet mitään edistysaskeleita, päinvastoin. Olin jo saavuttanut hieman rennomman otteen tähän kiertoon, mutta se mureni aivan täysin raskausuutisten saavuttua. En ollut osannut ollenkaan varautua, että yksi tapaamistani ystävä olisi taas raskaana ja se yllättymisen määrä vei jalat täysin alta. Tuntui, että stressi ja vauvan kaipuu kasvoi vain entisestään. No viikonloput itkut on nyt itketty ja täytyy vain kerätä jälleen itsensä ja muistaa ettei muiden onnistuminen ole itseltäni pois. Siinäpä niitä muiden uutisia.

Jokunen viikko sitten oli ystäväni syntymäpäivät, jolloin juttelin pitkästä aikaa vanhojen tuttavien ja ystävien kanssa. Tietenkin vaihdettiin kuulumisia molemmin puolin ja keskustelu painottui paljolti työelämään. Minulla on aina ollut tavoitteita liittyen koulutukseen ja työelämään ja niistä on ollutkin mukava kertoa ja keskustella. Tajusin tällöin, ettei minulla ole tällä hetkellä mitään edistymissuunnitelmaa työuraani liittyen. Tällä hetkellä projektina on ollut vain ja ainoastaan vauva ja mitään muita suunnitelmia en ole uskaltanut tehdä. Tällä hetkellä olisi oikein hyvä hetki vauvalle, mutta mitä jos sitä ei alakaan kuulumaan vielä hetkeen. Tässä on kuitenkin jo vuosi odoteltu ja edelleen syli on tyhjä. Vuoden aikana olen jarrutellut paljon vapaa-ajan viettoon liittyvissä asioissa, ”uskaltaako lähteä reissuun” tai  ”ei viitsi mennä noihin juhliin”. Nämä jarruttelut vain sen takia, että jos onkin ovulaation ajankohta tai piinapäivät tai mitä jos olisi peräti raskaana.

Ymmärsin kuitenkin vasta tässä keskustellessa, kuinka paljon jarruttelen myös työasioihin liittyen. Ajatus vielä syveni tässä, kun nousi esille, että olisi mahdollisuuksia päästä etenemään uralla. Ensimmäinen ajatus kuitenkin oli, että enhän voi tässä vaiheessa, kun mitä jos olen kohta raskaana. Mutta mitä jos en olekaan? Kuinka kauaksi aikaa kannattaa laittaa elämä ”tauolle” vauvahaaveen takia. Olen kyllä valmis antamaan kaikkeni vain tälle vauvaprojektille, mutta kamala ajatus takaraivossa on se, että mitä jos tässä kestää vielä toinen vuosi. Tai vielä kauemmin. Apua, toivottavasti ei. Mutta kyllä tämä tuntuu hieman epänormaalilta, että elämän ainoa tehtävä olisi tulla raskaaksi. Täytyy kyllä huolella punnita näitä asioita, että voisi myös itse hyvin.

Kp11 nyt menossa, joten kohta voi aloittaa taas testailut. En malta kyllä olla testaamatta, vaikka otankin ”rennosti” tämän kierron. :D Hahaha, tämähän on kuulostanut oikein rennolta toiminnalta. Tosiaan muutama päivä menee ohitse reissuni takia. Toivottavasti parhaat päivät osuisivat ennen lomaa.

Olen kyllä niin solmussa näiden ajatusteni kanssa. Täytyy vain ehkä vain antaa mennä ja katsoa, mitä elämä tuo tullessaan.

Emma

YK 12

Täällä pyörähti lauantaina käyntiin YK 12. Jälleen yksi epäonnistunut kierto takana. Tästä kierrosta opin sen, että mielikuvitukseni on vilkas. Pystyn kehittämään päässäni oireita tai ainakin saan itseni luulemaan oireita merkityksellisesti. Varmasti jatkossakin kirjaan oireet ylös, ihan vain senkin takia, että voin sitten todeta kokeneeni edellisessäkin kierrossa samoja ”oireita”, jotka eivät tarkoita mitään. Olen kyllä melko varma, että tärpin tullessa ”tietäisin” onnistumisesta jo ennen testiä. Nimittäin muistan edelleen, että keskenmenneessä raskaudessa minulla oli vahva tunne, että nyt on tärpännyt. Tämä oli silloin kuitenkin ensimmäinen yrityskerta, jolloin en vahdannut olemattomia oireita, vaan oli vain sellainen ”tunne”. Muistan myös silloin olleeni varma, että tunsin hedelmöittymisen. Nyt vuoden taakse päin muistellessa on vaikea uskoa, että näin olisi ollut. En tiedä onko sitä edes mahdollista tuntea. Joka tapauksessa tätä ”tunnetta” ei ole enää uudelleen tullut. Nyt päättyneessä kierrossa etsin tätä tunnetta ja muistelin paljon vuosi sitten tapahtuneita asioita. Todennäköisesti vain tämä vuodenaika palautti mieleen vuoden takaiset ajatukset.

Lauantaina vielä otin jotenkuten rauhallisesti tilanteen, mutta sunnuntaista ei voi kyllä sanoa samaa. Pyörittelin aivan liikaa epäonnistumista ja siihen liittyviä ajatuksia kuten, että vauva 2018 ei tule toteutumaan ja sitä pahinta, mitä jos me ei onnistuta koskaan. Sunnuntai oli menkkojenkin kannalta kauhea päivä, kun silloin ne tuntuivat vasta kunnolla alkaneen. Aivan järjettömät kivut jälleen kerran. Näinä hetkinä kaipaan kyllä pillereitä, ne tasoitti hieman näitä kipuja ja pitivät finnit poissa. Vuosi on nyt kärsitty ilman pillereitä ja aivan turhaan… Voin paljastaa, ettei dieetti kyllä alkanut sunnuntaina näiden ajatusten keskeltä, vaan vietettiin pitsapäivä. :D Voin sitten kevennyksenkin aloittaa pohjalta…

Ahdistusta lisäsi se, että kaksi seuraavaa kiertoa tulen olemaan reissuissa ilman miestä juuri ovisten aikaan. Tai voivathan ne osua reissujen ohikin, mutta melko todennäköiseltä vaikuttaa, että olen poissa juuri ”the hetkellä”. Mitään ovulaatiotestejä en kyllä ajatellut reissussa tehdä.

Koska seuraavana oviksena näytän olevan poissa, niin ajattelin, että yhtä kikkakonstia voisi vielä koittaa. Sitä vieläkin vaikeampaa konstia kuin painonpudotus. Nimittäin rennosti ottaminen ja yrittämällä yrittämisen lopettaminen. Jep :D En kyllä usko tähän täysin pystyväni, mutta ainahan sitä voi yrittää viedä ajatukset muualle. Reissu tulee kyllä tekemään niin hyvää mielelle ja voi helpottaa tämän haasteen toteuttamista. En malta odottaa. :)

Vaikka rennosti yritänkin ottaa, niin meinaan kyllä jatkaa lisäravinteiden ottamista. Uutuutena mukana vehnänalkioöljy. Lisäksi vanhat tutut Multivita raskaus ja imetys monivitamiini, sinkki ja geleet.  Maca-jauhetta ja greippimehua myös aina, kun muistaa. Aikamoinen satsi ja ei vain tehoa. :D

Nyt ajatukset työntekoon ja vähän jo tulevaan reissun. :)

Ehkä tämä tästä…

Emma

Viimeinen kikkakonsti

Viimeksi tuossa valittelin, että kaikki kikkakonstit on jo testattu, mutta se ei taida olla aivan totta. Nimittäin se painonpudotus olisi edelleen jäljellä. Sitä tuossa aikaisemmin yritinkin, mutta pienet saavutetut edistysaskeleet tuli sitten kyllä syötyä takaisin. Eli sen suhteen ollaan taas palattu lähtötilanteeseen.

Taisin marraskuussa käydä viimeksi gynellä ja kyselinkin silloin, että olisiko painonpudotuksesta jotain hyötyä. Hänen mukaansa voisin pari kiloa halutessani pudottaa, jos minusta siltä tuntuu, mutta ei siihen merkittävästi kannustanut. En kyllä usko, että siitä olisi haittaakaan, jos pudottelun saisi maltillisesti tehtyä. Sinänsä kiva, ettei hän pitänyt minua niin isona, että merkittävä painonpudotus olisi ihan ehdotonta, jos raskaaksi haluan.

Olen aina ollut vähän sellainen jojoilija painon kanssa ja olen aikaisemminkin onnistunut pudottamaan jopa 10 kiloakin. Ja onnistunut myös sen syömään takaisin ja taas pudottamaan joitakin kiloja. Huomaan olevani vähän sellainen tunnesyöjä ja nämä vauvahaaveilun aiheuttamat pettymykset kostautuvat lohtusyömisenä. Eli tiedän mikä ongelmani on ja tiedän kyllä miten sitä painoa pudotettaisiin.

Motivaatio on kyllä kohdillaan testata kaikki kikkakonstit, jos niiden avulla saataisiin vauva aluilleen. Jännästi nämä muut keinot ovat olleet niin helppoja toteuttaa. Ei ole kovin iso vaiva vedellä ravintolisiä ja hörppiä greippimehua. Hassua muuten, että senkin makuun on jo täysin tottunut ja melkeinpä voisi sanoa, että se on hyvää. :D

Tämä painonpudotus vaatiikin sitten vähän enemmän panostusta. Uskon, että 5 kiloa voisi olla sopiva määrä keventää. Sillä määrällä voisi mahdollisesti olla vaikutus raskautumismahdollisuuksiini ja olisihan pieni kevennys ihan mukava kesän juhlia ajatellen.

Eiköhän tässä pidä ottaa itseään niskasta kiinni ja lähteä tavoittelemaan tuota 5 kilon pudotusta…

Huoh, kaapit on edelleen ihan täynnä herkkuja. :D

3 päivää jäljellä menkkojen alkuun. Tein aamulla raskaustestin ja erittäin selkeä nega. Enpä nyt muutakaan odottanut, joten en tästä jaksanut vielä edes pettyä. Lauantaina ehkä testailen uudelleen, niin voin sitten varautua paremmin tuleviin menkkoihin. Voihan toki olla, että ne yllättävät tässä jo aikaisemminkin. Siihen asti, että saan varmistuksen epäonnistumisesta meinaan hillitysti tarkkailla ruokavaliotani ja vasta tämän jälkeen sitten kovemmat keinot käyttöön. Täytyy vain yrittää repiä itsenä nopeasti ylös pettymyksestä ja purkaa se suru mieluummin liikuntaan kuin sipsipussiin.

Huh huh, mitä tulikaan luvattua. :D

Katsotaan, jos olisi jotain tuloksia toukokuun lopussa.

-Emma

5 vuorokautta

Life-sovellukseni varoittelee menkkojen alkavan 5 päivän päästä eli sunnuntaiksi voin varautua ottamaan pettymyksen jälleen vastaan. Mitään merkittäviä oireita ei ole ollut. Mitä nyt pinna oli aika tiukalla viikonloppuna, vaikka pääsiäisloma olikin tosi onnistunut. Jotenkin kuitenkin tosi ”räjähdysherkkä” olo ja itketti pienetkin asiat. Mies raukka. :D Juilintaa olen kyllä koko ajan tuntevani ja tuntemukset ovat enemmän oikealla puolella. Huomaan kyllä havaitsevani tuntemuksia silloin, kun alan oikein miettimään, että tuntuukohan nyt jotenkin erilaiselta. Epäilen kyllä näiden tuntemuksien todellisuutta.

Aamulämpöjen mittailun jätin tässä kierrossa välistä, kun viime kierrossa se aiheutti vain ylimääräistä stressiä enkä saanut mitään järkeviä havaintoja. Torstaina kuitenkin mittasin lämmöt työpäivän jälkeen, kun oli niin väsynyt ja viluinen olo. Tällöin lämpö oli 36,90. Eilen tiistaina oli sama, että vilutti, väsytti ja oli flunssainen olo, joten mittasin uudelleen ja lämpö oli 37,00 astetta. Tuo ensimmäinen lämpö on mitattu joskus 19:00 aikoihin ja toinen klo 15:00 aikoihin. Ei siis suoraan vertailukelpoiset arvot keskenään tai varsinkaan aikaisempiin aamulämpöihin. Positiivista kuitenkin, ettei lämmöt ole lähteneet tippumaan. Nuo arvot ovat kuitenkin hieman normaalia korkeammat kuin peruslämpötilani. Nähtäväksi jää tarkoittaako aavistuksen korkeampi lämpö yhtään mitään. Pahoin pelkään, ettei nämä olemattomat havainnot tarkoita tälläkään kertaan mitään. Se varmaan tuossa pääsiäislomalla vetikin mielen aina alas, kun erehtyi ajattelemaan, ettei taaskaan ole tärpännyt.

Onneksi menkat osuvat nyt todennäköisesti viikonloppuun, niin voin sitten rauhassa mököttää viikonlopun kotona. :D Ihanat ja positiiviset suunnitelmat. :D

Tämä odottaminen vain käy kuukausi kuukaudelta vaikeammaksi ja tuskaisemmaksi.

Seuraavaan kiertoon ei ole vielä valmiina ”sotasuunnitelmaa”. Tuntuu, että kaikki kikkakonstit ovat olleet jo käytössä. Ensi kierron ovis näyttää uhkaavasti osuvan lomamatkani ajalle, joten jospa seuraavan kierron suunnitelma olisikin se ettei suunnittelisikaan mitään. Katsotaan onnistuisiko kontrollifriikiltä. :D

Vuosi onkin sitten täynnä tämän kierron jälkeen. Tässä vaiheessahan suurimmalla osalla olisi jo onnistunut. Omaa vuoroa odotellessa…

Mukavaa viikkoa!

Emma

Fiiliksiä

Vuosi sitten tähän aikaan en ollut ihan vielä raskaana, mutta viimeiset menkat ennen raskautta olivat jo ohi ja hedelmöittymiseen oli enää noin viikko aikaa. Tämä kierto on siis noin pari viikkoa edellä kuin vuosi sitten keskenmennyt tärppikiertoa. Saan jotenkin todella vahvoja mielikuvia vuosi sitten olleesta tilanteesta ja mieli eksyy miettimään, että voisiko tuntemuksilla olla pienintäkään mahdollisuutta siihen, että nyt olisi taas tärpännyt. Todennäköisesti vain tämä vuoden aika nostaa fiiliksiä pintaan.

Olen kovasti jo bongaillut mahdollisia oireita ja nyt on alkuviikon juilinut oikealta puolelta. Tsekkasin kirjaukseni edellisestä kierrosta Life-sovelluksestani ja siellähän oli myös sama merkintä ”juilintaa oikealla puolella”. Ja ihan kirjattuna näihin samoihin päiviin. Eli ”hähää” keksit itse nämä oireet. Eipä nyt tässä vaiheessa pitäisikään mitään tuntemuksia olla, kun ei mahdollisesti tapahtuvaa kiinnittymistäkään ole tapahtunut. Sainpa vain taas hyvän muistutuksen, kuinka helppo on kuvitella oireita.

Nyt sitten vaan odotellaan…

Viikonlopuksi olisi taas juhlat luvassa, mutta nyt tässä kohdassa epätietoisuutta joutuu kyllä miettimään tuota juhlakäyttäytymistä. Olen aikaisemmin vetänyt tosi tiukkaa linjaa aina ovulaation jälkeen niin alkoholin kuin ruokavalionkin suhteen ja varovaisesti aioin jatkossakin mennä. Olen kuitenkin lueskellut, että lasillisesta punaviiniä voisi olla jopa hyötyä kiinnittymiseen. Hieman houkuttaisi kyllä testata tätäkin keinoa. Ainakin se kuulostaa houkuttavammalta kuin greippimehu. :D Eli todennäköisesti nautiskelen juhlissa pienen lasillisen punaviiniä, ihan vain kiinnittymisen tueksi. J  Nettikirjoittelun pohjalta voisi todeta, että punaviinin nautiskelu tulisi aloittaa heti ovulaation jälkeen. Siihen olen vähän myöhässä, mutta voisihan sitä kai pienen tilkan nauttia vielä nyt. Vähän ristiriitaiset ajatukset kyllä tästä keinosta.

Piinailu jatkuu… Sovellukseni mukaan on 11 vuorokautta menkkojen alkuun. Eli monta päivää aikaa kehitellä olemattomia oireita. :D Ehkä tuo pääsiäinen vie ajatukset sopivasti muualle… Ehkä. J

Hauskaa pääsiäistä!

Jes!

Kyllähän se testiviiva lähti sitten tummentumaan lauantaina. VIHDOIN! :)

Lauantaina kp 20 näytti seuraavalta:

Eilen sunnuntaina kp 21 tulos näytti jota kuinkin samalta kuin lauantain testi:

Tulkitsen nuo molempien päivien testit positiiviseksi. Ei se testiviiva kyllä kontrolliviivaa tummempi ole, mutta kyllä ne lähes saman vahvuiset alkavat olemaan. Ei ainakaan uskalla jättää hyödyntämättä tätä tulosta. Viikonloppuna oli tosin yövieraita, jotka hieman rajoittivat hyödyntämismahdollisuuksia. Onneksi ennen vieraiden saapumista ehdittiin puuhailla. Täytyy toivoa, että siimahäntiä olisi jäänyt odottelemaan sopivasti. Tänään täytyy sitten tilanne vielä varmistelle, jos vain miehen työpäivä ei veny tavattoman pitkäksi.

Olen kyllä niin helpottunut, että testiviivat alkoivat vihdoin tummumaan. Ihan idioottimaista oli kyllä tehdä niin huolimattomasti niitä testejä ja sitten vielä pahoittaa mieli negatiivisista. Hyvä minä! :D

Piinapäivät häämöttävät siis edessä. :D Nyt onkin siis hyvä aika aloittaa kaikkien oireiden tai oireettomuuden tulkinta. :D  Sunnuntaiaamuna  nimittäin oli heti herätessä tosi pinkkeä olo. Jäätävä turvotus ja maha ei meinannut toimia. Tämä ihana olotila jatkuu edelleen ja kahvi ja puurokaan ei helpota oloa. Kummallista… Aina näistä kummallisista oireista alkaa miettimään, jos ne tarkoittaisivatkin jotain. Vaikka kyllähän nyt järkikin sanoo, ettei tässä vaiheessa merkitse mikään oire vielä mitään. Selvästi pitkät piinapäivät luvassa. :D

Näillä eväillä kohti uutta viikkoa!

-Emma

Metsästystä

Tämä viikko on taas metsästetty O:ta huonolla menestyksellä. Alkuviikon testeillä ei ole havaittavissa kunnollista viivan tummentumisesta. Itse asiassa päinvastoin vaikutti, että viiva olisi haalenemassa. Pientä apeutta aiheutti kyllä ajatus, että ovis olisi missattu täysin tässä kierrossa, vaikka aika oudolta se olisi vaikuttanut, kun testaus alkoi jo kp 11. Tosin toinen mahdollisuus olisi tietenkin, että tässä kierrossa jäisin täysin ilman ovulaatiota, vaikka tein sen hedelmällisyystestinkin, joka tuki kierron hedelmällisyyttä. No joka tapauksessa pientä harmistusta oli kyllä asiasta. Onneksi kuitenkin eilen, kp 19 , joka olisi alun perin odotettu ovulaatiopäivä, alkoi viiva selvästi tummentumaan.

Tällöin alain tarkemmin miettimään alkuviikon testauksia ja tajusin, etten ollut kyllä ollut niin tarkka siitä, kuinka kauan olin pidätellyt ja paljonko olin juonut. Testejä tuli tehty noin 3 h pidätetystä pissasta ja olin useampana päivänä juonut tavallista enemmän mehua ja vettä.  

Note to self: tee testi ohjeen mukaisesti ja pidätä ainakin se neljä tuntia, ellet sitten halua turhaa pahaa mieltä.

Ihmettelin kyllä, että kp 11 oli jo mielestäni selvempi selkeämpi viiva kuin nyt alkuviikosta testattuna (kp 15-18), mutta aloin tosiaan vain pelkäämään, että munasolut olisivat luovuttaneet kesken kaiken. Toivo alkaa jälleen heräilemään.

Nyt odottelen jännityksellä, että pääsisin tekemään tämän päivän testin. Voi kun alkaisi testi näyttämään ovulaatiota. Peukut pystyyn…taas..

-Emma

Luojan kiitos on perjantai

Luojan kiitos on perjantai, Nikke Ankaraa siteeratakseni. :D Eipä ole mitään kummallista ohjelmaa suunnitteilla viikonlopulle, mutta univelan määrä alkaa olemaan taas sillä tasolla, että pitkät yöunet kuulostavat täydelliseltä. Rakastan sitä fiilistä, kun perjantai-iltana pääsee viimein sänkyyn ja koko viikonloppu on edessä.

Eilen aloitin jo tikuttelun. Vähän ehkä turhan aikaisin, mutta kun kierron pituus välillä heittelee niin paljon, niin en halua missään nimessä missata parhaita päiviä. Parempi siis olla ajoissa. Eilen siis vasta kp 11. Haalea, mutta selvä viiva piirtyi jo tikkuun, ei siis tarvinnut siristellä silmiä viivan nähdäkseen. Olen kyllä varma, että ensi viikolle osuu ”the day”, mutta voi hyvin olla aikaisemminkin kuin vasta viikon päästä perjantaina. Tikuttelua siis paljon luvassa. :D

Ensi viikolle meillä oli suunnitteilla vielä pari extra lomapäivää, jotka kivasti mahdollistaisivat paljon yhdessä oloa. Nyt joudutaan kuitenkin työkuvioiden takia jännittelemään, että lomapäivät onnistuvat. Peukut pystyssä.

Aika kuluu taas niin hitaasti, kun odottelee tärppipäiviä saapuvaksi. On tämä kuumeilijan kuukausi kyllä aina yhtä odottamista. Joka kierto tuntuu menevän suunnilleen seuraavan laisella odottamiskaavalla:

• 😒   Kp 1 - Loppuisipa menkat
• 😒   Kp 6 –  Pääsisipä jo aloittamaan tikuttelun
• 💑   Kp 11 – Voi kun tulisi jo tärppipäivät
• 💑   Kp 15 – Olisipa jo piinapäivät
• 😒   Kp 21 – Miksi nämä piinapäivät ei jo lopu?
• 💕   Kp 25 – Voiko jo tehdä raskaustestin?
• 😒   Kp 30 – Koittaisipa jo menkkojen oletettu alkamispäivä, että pääsisi tästä piinasta
• 💔   Kp 31-33 – Ei enää mitään odotettavaa, kun pettymys iskee vasten kasvoja

Ja ei kuin uudelle kierrokselle.

Missäköhän kohdassa voisi antaa itselleen hengähdystauon ja elää hetken hetkessä ilman, että odottaisi ajankulumista?

Kaikesta huolimatta, ihanaa viikonloppua!

-Emma

Hedelmällinen

Yrityskierto 11 on nyt käynnissä ja vuosi alkaa uhkaavasti tulla täyteen. Olin ajatellut, että jos tämän kierron jälkeen ei tärppää, niin on aika lähteä hakemaan lääketieteestä apua. Mies oli kuitenkin sitä mieltä, että yritetään vaan vielä enemmän ennen kuin otetaan järeämmät keinot käyttöön. Kyllä vähän itseäkin hirvittää ajatus siirtyä lapsettomuushoitoihin, vaikka enpä tiedä mikä siinä olisikaan niin paha. Tässä kierrossa ovulaatio osuu todennäköisesti just sopivasti vapaapäiviin, että pääsee sitten ihan kunnolla yrittämään, heh heh. :D Seuraavien kahden kierron ovikset voi huonolla tuurilla osua just piristysreissuihini, jolloin ne kierrot voi mennä hukkaan. Täytyy vain ennen reissua ja heti reissun jälkeen olla paljon yhdessä. En kyllä viitsi näiden reissujen aikana aloitella mitään hormonilääkityksiä tai millä muodoilla lapsettomuushoidot sitten lähtisikään käyntiin. Toukokuun lopulla voisi kuitenkin varata ajan lääkäriin ja tehdä suunnitelman etenemisestä, jos mitään ei ole sitä ennen tapahtunut.

Raskauskeijusta tilailin lisää ovulaatiotestejä ettei sitten ainakaan pääse loppumaan. Osui samalla silmään sivustolta löytyvät hedelmällisyystestit, jotka mittaa FSH hormonipitoisuutta. Negatiivinen tulos eli yksi viiva tarkoittaa, että kierrosta on hyvä mahdollisuus tulla raskaaksi. Positiivinen eli kaksi viivaa taas tarkoittaa, että vaihdevuodet ovat voineet alkaa. Kerrankin testi, jossa voi iloita yhdestä viivasta. :D Testejä tehdään kaksi kappaletta, ensimmäinen kp3 ja toinen kp8, mutta koska tilasin testit niin myöhään niin en ehtinyt kp 3 testaamaan. Niinpä hyppäsin suoraan testaamaan kp 8 ja tuloksena 1 viiva. Olen siis hedelmällinen tässä kierrossa. Hahah, jes :D. Olisin kyllä ollut niin hajalla, jos tulos olisi ollut ”vaihdevuodet”.

Ovulaatiotestejä meinasin tehdä tässä kierrossa normaaliin tapaan, mutta aamulämpöjen mittaus jää ehkä välistä. En ole saanut aikaisemmissa kierroissa mitään järkeviä havaintoja aamulämpöjä mittailemalla, joten yksi stressitekijä vähemmän. Geleet, raskausvitamiinit ja greippimehu on säännöllisessä käytössä ja macaa tulee otettua aina kun muistan.

Ensi viikon perjantaille odottelen ovulaatiota saapuvaksi. Nyt panostetaan ensisijaisesti siihen kaikista tärkeimpään asiaan. :D Tästä kierrosta olisi viimeinen mahdollisuus saada vauva mallia 2018. Eipä sillä vuosiluvulla ole loppupeleissä mitään merkitystä, mutta olisin niin toivonut, että meidän vauva syntyisi tänä vuonna. Vähiin käy mahdollisuus saada vauvaa enää tämän vuoden puolella. Kaikki peukut itselleni pystyssä, että tässä kierrossa vihdoin tärppäisi. Jos ei niin sitten alkaa projekti ”vauva 2019”, mutta vielä yksi yritys ennen sitä. Peukut pystyyn...

Mukavaa viikkoa!

Emma

Maanantai masennus

Uusi viikko lähti taas käyntiin ja yritän nyt taas valmistella itseäni edessä olevaan pettymykseen. Huomenna odottelen menkkojen viimeistään alkavan.

Olin jo eilen varma, että nyt ne ovat täällä. Maha oli siihen malliin jo kipeä ja ihan kuin pyyhittäessä olisi haaleaa punaisen sävyä. No eipä ne nyt sit vielä alkaneet. Tänään edelleen vatsakipu on sen kaltainen, että varmasti alkavat ihan juuri. Otan taas tämän tosi raskaasti ja huomaan meneväni vessaan valmiiksi itku kurkussa, valmiina taas pettymään. Toistaiseksi vielä olen voinut huokaista helpotuksesta ja todeta, ettei vielä ollutkaan aika. Helpotus kestää sen muutaman sekunnin, kun taas muistaa, että pettymys on edessä hetkenä minä hyvänsä. Vähän rankka maanantai menossa.

Lauantaiaamuna tein varhaisen raskaustestin ja oli kyllä niin selkeä negatiivinen kuin olla vain voi. Enpä oikein muuta odottanutkaan, kun menkkojen alkuun oli vielä useampi päivä. Vaikka kyllähän sitä kahta viivaa toivoisi niin kovasti.

Viikonloppuna tuli taas uusi vauvauutinen tuttavapiirissä ja pakko myöntää, että kirpaisee kyllä niin kovasti. Myös viikonloppuna olleissa juhlissa kävi selväksi, kuinka moni on jo kahden lapsen äiti. KAHDEN! Ja minä en kenenkään.

Yritän valmistella itseäni siihen, että tämä yritys ei tuottanut taaskaan tulosta ja näin päivinä lähtee uusi yrityskiertokäyntiin. Yllättävän vaikeaa kuitenkin olla pitämättä pienen pientä toivoa yllä. Mitä jos kuitenkin olisi onnistuttu. Tämä toivo vaan repii niin rikki ja tiputtaa vain aina korkeammalta.

Mitenköhän sitä saisi taas luotua uskoa uuteen kiertoon. Tässä kierrossa apuna olleet avut tulevat tietysti taas käyttöön, mutta eipä niillä saavutettu tässäkään kierrossa mitään. Tai siltä se ainakin vaikuttaa.

Pitäisi kyllä lopettaa tämä itsesäälissä rypeminen, mutta taidan tarvita hetken haavojen nuolemiseen. 

Kuva lainattu netistä

Muita suunnitelmia

Tämä vauvaprojekti on vallannut suuren osan ajatuksistani jo pitkän aikaa ja huomaan sen ohjaavan paljon suunnitelmien tekoa. Usein tulee mietittyä, että ei viitsi silloin lähteä reissuun, jos ajankohta osuukin ovulaatioon ja sitä ei sitten pääse havaitsemaan. Tai uskaltaako osallistua juhliin, jos ne osuukin piinapäiville ja joutuu välttelemään alkoholia ja saa pahimmassa tapauksessa selitellä muille, miksi ei juo. Tai mitä jos olisinkin raskaana reissussa ja kärsisin kauheasta pahoinvoinnista.

Havahduin siihen, että tämä projekti hallitsee tällä hetkellä liian paljon elämää, kun pitäisi muistaa myös elää. En nyt tarkoita, että piinapäivien aikoina alkaisin alkoholia käyttämään tai muuta hulluttelemaan, mutta kivoista jutuista ei tarvitsisi kieltäytyä varmuuden vuoksi.

Eilen tulikin sitten varattua pieni reissu keväälle ja ai että kuinka paljon saa virtaa siitä, että on jotain mukavaa on odotettavissa. Tällä hetkellä, kun tuntuu, että joko odotan seuraavaa ovulaatiota, piinapäivien kulumista ja sitten taas menkkoja. Ei ehkä kovin hohdokasta. Niinpä nyt teen myöhästyneen ”uuden vuoden lupauksen”, etten jätä mukavia juttuja tekemättä, koska ehkä jotain…

Sen verran toki katsoin, että kevään reissu osuu hyvin todennäköisesti samaan aikaan kuin ovulaatio, jolloin se kierto jää hyödyntämättä. Mies ei siis tälle reissulle pääse mukaan  :D. Mutta päätin, ettei kuukautiskierto saa olla enää hauskojen juttujen tiellä. Onhan tässä vielä tämäkin kierto kesken, jonka tuloksia tässä jo kuumeisesti odotellaan. Ja yksi kierto jää ainakin tähän väliin ennen lomaa. Turha siis surra parin kierron päähän mahdollisesti menetettyä ovista. Näin ainakin yritän ajatella.

Life-sovellus ilmoittaa, että 7 vuorokautta seuraavien kuukautisten alkuun eli ensi tiistaina menkat sitten oletettavasti alkavat. Toivon, että alkaisivat mieluummin jo maanantaina, kun tiistaina on muutenkin niin rankka päivä edessä, etten haluaisi menkkojen alkamispettymystä vielä siihen päälle. Tähänpä nyt ei voi oikein vaikuttaa. Viikonloppuna on yhdet juhlat edessä ja olen suunnitellut tekeväni varhaisen raskaustestin lauantaiaamuna. Jotenkin en haluaisi latistaa juhlafiilistä testaamalla negatiivisen, mutta tietysti sitä elättelee toiveita positiivisesta, jolloin olisi niin helppo kieltäytyä alkoholista. En tietenkään uskalla alkoholia sen suuremmin nauttia, vaikka saisin negan. Positiivisen jälkeen olisi vain niin helppo kieltäytyä hyvän syyn takia.

Pelottaa kyllä ettei tästäkään kierrosta saada positiivista, vaikka niin selkeän positiivisen tuloksen sainkin ovulaatiotestillä. Välillä tuntuu pientä juilintaa kohdun ja munasarjojen tienoilla, mutta niin kyllä tuntui viime kierrossakin eikä se tarkoittanut mitään. Odotan kovasti, että rinnat kipeytyisivät, kun se oli selkeä oire silloin keskenmenneessä raskaudessa. Tällöin huomasin kipeytymisen suihkussa ollessa, kun vesi sattui nänneihin. Harmittaa, etten kirjoittanut sitä minnekään ylös, milloin tämä oire alkoi. Nyt hän pitäisi jo kiinnittymisen olevan tapahtunut, jos näin olisi käynyt. Uskoisin oireiden myös alkavan piakkoin, jos positiivisia uutisia olisi luvassa. Hauska käydä suihkussa ja toivoa, että kunpa pikkaisen sattuisi. :D

Aamulämpö on edelleen koholla, mutta niin se oli myös viime kierrossa tässä vaiheessa. Joten eipä siitä saa kauheasti mitään iloa revittyä. 

Tuntuu, että nämä piinapäivät kuluvat niiiiiin hitaasti. Vaikka kyllähän näiden päivien aikana on paljon toiveikkaampi olo kuin sitten menkkojen alettu.

Tästä kierrosta tulisi marrasvauva. Voi, kuinka se kuulostaisi täydelliseltä. Voi kun olisi meidän vuoro.

-Emma

Ovulaatiotestit

Kovin pitkää ja laajaa kokemusta ei minulta löydy ovulaatiotestien käytöstä, mutta iso ero oli kyllä havaittavissa RFSU:n ovulaatiotestien ja Raskauskeijun testien välillä.

Aikaisemmin on ollut käytössä RFSU:n testit ja en ole kyllä niillä onnistunut selkeää ovulaatiota havaitsemaan. Olen ajatellut, että noi omat monirakkulaiset munasarjat aiheuttaa epäselvät tulokset. Tässä kierrossa oli kuitenkin ensimmäistä kertaa käytössä Raskauskeijun testit ja yllättäen sainkin aivan selkeän tuloksen.

Kuvassa edellisen kierron RFSU:n testit. Tein tällöin todella tunnollisesti testit samaan aikaan ja neljä tuntia pidättäen ja tulokset heittelivät miten sattui. Menkkojen alkamisesta päätellen ovis olisi ollut kp 18. Mutta kyseinen liuska on yllättäen ilman viivaa.

Seuraava kuva on sitten tästä kierrosta Raskauskeijun liuskoilla ja viivojen tummentuminen on selkäesti havaittavissa. Kp 19 oli testiviiva selvästi tummempi kuin kontrolliviiva, joten tällöin oli todennäköisesti sitten ovulaatiopäivä. Ei näy enää kuvassa niin selkeästi tämä ero kuin mitä se oli testatessa.

Tein vielä eilen (kp22/dpo 3) ovulaatiotestin, kun haluaisin nähdä, että viiva lähtee haalenemaan. Kyllähän se jo haaleampi on, mutta yllättävän tumma edelleen. Eiköhän se tuosta lähde haalenemaan, kuten pitääkin.

Yritin eilen etsiä tietoa tuosta RFSU:n testin herkkyydestä, mutta jostain syystä en sitä onnistunut löytämään. Raskauskeijun testin on herkkyys 20mIu/ml ja sitä myydäänkin ”erittäin herkkänä” testinä eli varmasti eroa noiden välillä on. Meinaan kyllä tätä Raskauskeijun testiä suosia myös jatkossa, ettei mene mahdolliset ovikset hukkaan.

Digitestejä en ole käyttänyt koskaan, kun niiden hinta hieman hirvittää. Onneksi löytyi vähän edullisempi toimiva tuote.

Perjantai! Mun lemppari viikonpäivä!

Ihanaa viikonloppua!