Olen yrittänyt ottaa hieman taukoa ja etäisyyttä vauvaprojektiin,
kun tuntuu että se on vallannut mielen välillä melko pakkomielteisesti.
Katkeruus nostaa välillä päätään, mutta välillä tuntuu myös välinpitämättömältä,
kun tuskin sitä vauvaa sieltä tulee. Turha näin on miettiä, mutta minkä
mielelleen voi. Tämän takia tuntui, että nyt oli hyvä ottaa hieman etäisyyttä
vauva asiaan. Konkreettisesti se tarkoitti, etten ole roikkunut blogeissa tai
googlen syövereissä yhtä paljon kuin ennen. Tekee ihan hyvää välillä hengähtää.
Tähän yk 18:sta olen yrittänyt nyt lähteä rauhallisimmin
mielin. En tiedä teenkö ovulaatiotestejä tässä kierrossa vain en. Ne eivät ole
nyt samalla tavalla poltelleet vaikka tässä vaiheessa niitä on yleensä tullut
tehtyä. Olisikohan tänään nyt kp 11. Uskoisin, että edessäpäin on ovulaatio,
vaikka eilen oli kyllä sellaisia oireita, että olisin uskonut ovulaation olevan
jo käsillä, jos kp:t ei olisi niin pienet. Eilen nimittäin tuli ihan pientä
verenvuotoa, samanlaista kun ovulaation aikoihin aikaisemmin sekä selkeää
polttelua munasarjoissa. No mitä lie. Vähän huolestuttavaa tuo pienen pieni
vuoto tai oikeammin paperi vain pyyhittäessä punertui.
Lähetteemme on myös saapunut naistenklinikalle ja sieltä
soittelivat, jos voisin lähettää dokumentit, mitä tutkimuksia on yksityisellä
jo tehty. Eivät ilmeisesti näy heille Oma kannan kautta. Kummallista. Lähteepä
sekin asia liikkeelle pikku hiljaa.
Täällä jatketaan nyt fiilisten mukaan ja mahdollisesti
hengähdetään vielä hetki. Olisi sitten enemmän taistelutahtoa, kun jossain
vaiheessa päästään tutkimuksissa taas eteenpäin.
-Emma