Koska minulla on pcos tyyppiset
munasarjat, niin kohdallani päädyttiin lyhyeen hoitomuotoon. Tätä olin
toivonutkin. Lääkäri katsoi tietojamme ja jonossa olo aikojamme ja totesi, että
maaliskuun kierrossa saan ilmoittautua hoitoon. Kuulostaa hyvältä, tätä
ajankohtaa olin itsekin aikaisemmin laskeskellut. Kunnes hoitaja jossain
vaiheessa huikkasi, että mehän ollaan oltu jonossa jo syyskuun puolelta,
jolloin tilanne muuttui siihen, että saadaan ilmoittautua jo helmikuussa! Siis
niin mahtavaa! Tämä tarkoittaa, että enää yhdet kuukautiset ja sitten se olisi
meidän vuoro. Toki on mahdollista, että juuri siihen kohtaan on niin monta
jonossa, ettemme mahdukaan, mutta kuulemma viimeistään sitten aina seuraavaan
mahtuu. Eli viimeistään maaliskuussa todella alkaa tapahtumaan. Olen niin
innoissani ja helpottunut, että tämä vihdoin lähtee etenemään.
Munasolujen keräys toimenpiteenä
välillä vähän jännittää, mutta lääkärin mainitsema lääkearsenaali, vahva
kipulääke, rauhoittava ja emätin puudutus, kuulosti sen verran hyvältä kombolta,
että eiköhän tämä ihan hyvin mene. Ja nopeasti se tulee olemaan ohi. Voi kun
kuukausi menisi nyt vauhdilla ohi. En malta odottaa.
Tämä kevät aika on ajankohtana aika
hyvä, kun tässä on mahdollisuus pitää talvilomakin. Toki se on vähän vaikea
etukäteen ajoittaa oikein, mutta toivon, että pystyisin sitä hyödyntämään
tuleviin poissaoloihin. Uskon, että kyllä nämä vapaa asiat jotenkin
järjestyvät.
Huuh, miten helpottavaa. Nyt jaksaa
kärvistellä menkatkin, kun tietää niiden vievän meitä kohti päämäärää. Jep...
negaan siis loppui viime kiertokin. Uusi kierto onkin jo nro. 33, olin jotenkin
ajatellut, että se olisi vihdoin se meidän onnen numero, mutta ehkä se on
sitten 34. :D Toivottavasti IVF olisi se meidän pelastus.
Blogini muuten täytti jo 2 vuotta!
Vuosi sitten kirjoittelin, että vuoden 2019 on vain oltava se meidän vuosi,
mutta eipä se ollutkaan. Mietin myös sitä, että jos se yksi ja ainoa alkanut
raskaus olisi päättynyt hyvin, niin nyt juhlittaisiin pienen 2 v. juhlia blogin
2 v. juhlien sijasta. No elämä on epäreilua ja tällaisilla ajatuksilla on turha
kiusata itseänsä. Onneksi IVF on nyt ihan käsillä, niin tämä ei tunnu niin
musertavalta.
Nyt vain peukut pystyyn, että tämä
kuukausi menee siivillä ja mahdumme mukaan helmikuussa. Huh kun olen
innoissani! :D