Kohti IVF:ää & vuosipäivä

Meidän IVF:n suunnittelukäynti koitti viimein ja tapaaminen oli todella onnistunut. Jostain syystä ensimmäisistä käynneistä silloin noin vuosi sitten jäi paha maku, mutta nämä viimeiset kerrat ovat olleet todella hyviä ja henkilökunta poikkeuksellisen mukavaa. Pidin tämän kertaisesta lääkäristä todella paljon ja myös hoitaja oli hyvä. Todella vapautunut ilmapiiri, jossa uskalsi kyllä kysyä kaikki mielessä olevat asiat.

Koska minulla on pcos tyyppiset munasarjat, niin kohdallani päädyttiin lyhyeen hoitomuotoon. Tätä olin toivonutkin. Lääkäri katsoi tietojamme ja jonossa olo aikojamme ja totesi, että maaliskuun kierrossa saan ilmoittautua hoitoon. Kuulostaa hyvältä, tätä ajankohtaa olin itsekin aikaisemmin laskeskellut. Kunnes hoitaja jossain vaiheessa huikkasi, että mehän ollaan oltu jonossa jo syyskuun puolelta, jolloin tilanne muuttui siihen, että saadaan ilmoittautua jo helmikuussa! Siis niin mahtavaa! Tämä tarkoittaa, että enää yhdet kuukautiset ja sitten se olisi meidän vuoro. Toki on mahdollista, että juuri siihen kohtaan on niin monta jonossa, ettemme mahdukaan, mutta kuulemma viimeistään sitten aina seuraavaan mahtuu. Eli viimeistään maaliskuussa todella alkaa tapahtumaan. Olen niin innoissani ja helpottunut, että tämä vihdoin lähtee etenemään.

Munasolujen keräys toimenpiteenä välillä vähän jännittää, mutta lääkärin mainitsema lääkearsenaali, vahva kipulääke, rauhoittava ja emätin puudutus, kuulosti sen verran hyvältä kombolta, että eiköhän tämä ihan hyvin mene. Ja nopeasti se tulee olemaan ohi. Voi kun kuukausi menisi nyt vauhdilla ohi. En malta odottaa.

Tämä kevät aika on ajankohtana aika hyvä, kun tässä on mahdollisuus pitää talvilomakin. Toki se on vähän vaikea etukäteen ajoittaa oikein, mutta toivon, että pystyisin sitä hyödyntämään tuleviin poissaoloihin. Uskon, että kyllä nämä vapaa asiat jotenkin järjestyvät.

Huuh, miten helpottavaa. Nyt jaksaa kärvistellä menkatkin, kun tietää niiden vievän meitä kohti päämäärää. Jep... negaan siis loppui viime kiertokin. Uusi kierto onkin jo nro. 33, olin jotenkin ajatellut, että se olisi vihdoin se meidän onnen numero, mutta ehkä se on sitten 34. :D Toivottavasti IVF olisi se meidän pelastus.

Blogini muuten täytti jo 2 vuotta! Vuosi sitten kirjoittelin, että vuoden 2019 on vain oltava se meidän vuosi, mutta eipä se ollutkaan. Mietin myös sitä, että jos se yksi ja ainoa alkanut raskaus olisi päättynyt hyvin, niin nyt juhlittaisiin pienen 2 v. juhlia blogin 2 v. juhlien sijasta. No elämä on epäreilua ja tällaisilla ajatuksilla on turha kiusata itseänsä. Onneksi IVF on nyt ihan käsillä, niin tämä ei tunnu niin musertavalta.

Nyt vain peukut pystyyn, että tämä kuukausi menee siivillä ja mahdumme mukaan helmikuussa. Huh kun olen innoissani! :D

Hyvää uutta vuotta 2020!

Pahoittelut, että päivitykset tuntuvat jäävän aina ovulaation ajankohdalle, mutta se tuntuu olevan ainoa aika jolloin jaksan olla hetken aikaa toiveikas. Toiveikkuus tosin on tosi vaarallista ja se tuntuu aika turhalta, miksi edes toivoa, kun eihän tämä nyt tule näillä eväillä kuitenkaan onnistumaan. No on siitä ainakin se ilo, että mieli on vähän aikaa korkeammalla. Tosin on kyllä aika vahvasti sellainen olo, ettei taaskaan onnistunut.

Varmaan jo arvasittekin, että viime kiertokin päättyi negaan. Oletin, että menkat olisivat alkaneet joulupäivänä eli keskiviikkona, mutta jostain syystä rusehtava vuoto alkoi jo su iltana. Maanantai iltapäivänä alkoikin sitten kunnon vuoto. Outoa, että alkoivatkin sitten näin aikaisin. Toisaalta olin kiitollinen siitä, ettei huonot uutiset tulleet vasta jouluksi ja ehdin sulatella asiaa rauhassa. Sainpa myös rauhassa ottaa lasin viiniä joulupöydässä. Joulu oli todella ihana ja onnellinen, mutta kyllähän taustalla on suru siitä, että syli ja kohtu oli tämänkin joulun tyhjänä. Toivottavasti tämä olisi viimeinen joulu näin ja ensi jouluna ainakin odottaisimme ihmettämme.

Noh olemme sentään pienen askeleen lähempänä hoitoja, nimittäin saimme suunnittelukäynnin tämän kuun loppuun. Joten haluaisin uskoa, että ensimmäinen ivf voitaisiin tehdä kevään aikana. Minulla on hyvin epävarma olo, kuinka nopeasti hoito voidaan aloittaa suunnittelukäynnin jälkeen. Lisäksi täytyy varautua, että hoitoihin ei välttämättä mahdu. Huoh, pitäisi siis suhtautua todella maltillisesti hoidon käynnistymiseen, ettei tule isoja pettymyksiä. Pahin pelkoni on, ettemme jostain syystä pääsisi hoitoihin kevään aikana. Todella toivon ettei ainakaan tämä pelko toteudu. Jos kaikki menisi hyvin ja hoito tehtäisiin pitkällä kaavalla, niin arvioisin, että hoitokierto voisi alkaa maaliskuun puolen välin jälkeen. Tämä olisi ihan täydellistä, mutta se on sitten eri asia, mahdummeko hoitokiertoon ja voiko tämä toteutua. Epäilen… mutta voihan sitä aina toivoa parasta. :D No kuun lopussa tämäkin asia vähän selviää.

Tähän kiertoon otin käyttöön letrot ja yleensä ovulaatio on tällöin osunut kp 12-14 välille ja oletin, että nyt menisi saman kaavan mukaan. Kyllä kävi taas stressaamaan, miten tässä käy, kun tuli todella tummat testi viivat kp 9 alkaen ja yhtäkkiä viivat alkoivat haalenemaan. Kp 16 aamulla oli jäljellä enää yksi ovulaatiotesti ja harkitsin jo jättäväni sen seuraavalle päivälle, kun edellisen päivän viiva oli niin haalea. Onneksi testin kuitenkin tein, kun positiivinen sieltä tuli. Ei siis onneksi kovin myöhäiseksi mennyt, vaikka se alkoi siltä jo tuntua. Tuo parin päivän myöhästyminen oli itseasiassa ihan hyvä ajatellen lääkärikäyntimme ajankohtaa. Jos siis tässä kierrossa pysyisi luteaalivaihe normaalin pituisena. Toivotaan parasta.

Elämäntapani ovat pääsääntöisesti aika terveelliset, mutta erityisesti tulevia hoitoja silmällä pitäen meinaan pitää itsestäni nyt erityisen hyvää huolto. Alkoholin käyttö olisi tarkoitus jättää nyt 0:llaan, koska sillä on varmasti yksi suurimmista vaikutuksista munasolujen laatuun. Onneksi ainakin tipattoman tammikuun ajan saa Suomessakin olla ilman alkoholia ilman ihmettelyä, miksi ei juo. :D Lisäksi ruokavalion monipuolisuuteen ja liikuntaan tulen nyt panostamaan. Näin joulun jälkeen tekeekin hyvää ottaa pieni ryhtiliike. :D

Tällaisilla eväillä kohti uutta vuotta. Kovasti odotetaan hoitoihin pääsyä, vaikka jonkin verran ne jännittävätkin. Odotan, että vihdoin pääsisimme eteenpäin.

Onnellista uutta vuotta 2020!