perjantai 23. lokakuuta 2020

1. seulontaultra

Olemme päässeet jo niin pitkälle, että ensimmäinen seulontaultra on takana. Minun on vaikea uskoa, että tämä todella tapahtuu vihdoin minulle. <3  Kyllähän tätä ihmettä ehdittiinkin odotella.

Paha olo alkoi helpottaa vihdoin 11+1 ja ultraan mentäessä olikin vaikea luottaa, että voiko kaikki todella olla hyvin. Tuon viikon ajan oli nimittäin todella normaali olo ja mistään ei kyllä pystynyt päättelemään, että olisin raskaana. Toki edelleen saa miettiä todella pitkään, että keksii ruuan joka maistuisi, mutta lämmin ruoka menee jo alas. Ehdinkin jo maalailemaan vaikka mitä kauhukuvia, ettei sykettä enää löytyisi tai, että seulonnassa löytyisi jotain poikkeavaa.

Onneksi heti vastaanotolle päästyämme aloitettiin heti ultraamaan, joten jännityksessä ei tarvinnut kauan olla. Välittömästi, kun kätilö aloitti ultraamisen hän jo totesi, että siellä näkyy syke ja hän myös laittoi sydänäänet kuuluville. Uskomatonta <3 Pieni ihmeemme hyppelehti kohdussani ja pui välillä nyrkkiään. :D Käsittämätöntä. <3 Kätilö oli muutenkin aivan ihana ja kävi pientämme huolella läpi ja kertoi rauhallisesti, mitä kaikkea tässä vaiheessa pystytään näkemään. Niskaturvotuksen mittaamisen meni pieni hetki, kun pieni oli väärässä asennossa ja häntä jouduttiin tökkimään oikeaan asentoon. Ilmeisesti on hyvin yleistä, että tätä joudutaan hetki hakemaan ja olen kuullut, että jotkut joutuvat jopa vähän hyppimään, että tyyppi saadaan oikeaan asentoon. :D

Kun tyyppimme oli oikeassa asennossa, pääsi kätilö mittaamaan niskaturvotuksen, joka oli 0,9mm. Jes! :) Eli oikein hyvä arvo, kun arvon tulisi olla alle 3mm. Riskiarvioon vaikuttaa myös verikokeiden tulokset, mutta kätilö totesi, että jo tämän perusteella kaikki on mitä todennäköisemmin hyvin. Olin kyllä itsekin tästä aika varma, koska olin katsonut verikokeiden tulokset etukäteen ja tulkinnut niitä itsekseni. :D Tätähän ei pitäisi tehdä, mutta onneksi arvot vaikuttivat hyvältä enkä saanut pelkotiloja kehiteltyä.

Vielä saman päivän iltana saimmekin vahvistuksen, ettei kohonnutta riskiä ollut. Jes :)

Todella helpottunut olo, vaikka tuskin kestääkään kovin kauan. :D Kätilökin sanoi, että äidit alkavat yleensä huolestumaan muutaman päivän päästä, vaikka kaikki olisikin hyvin. Tunnistan tästä niin itseni.

Vaikka saimmekin puhtaat paperit olemme jo ennen raskautta miettineet Nipt-testiä. Se on edelleen meillä pohdinnassa, mutta todennäköisesti haluamme sieltä vielä hakea varmuuden, että babyllä on kaikki hyvin. Kallista lystiä, mutta se toisi niin paljon mielenrauhaa, että ehkäpä se on sen arvoista.

Seuraavaksi kalenterissa on sokerirasitus ja siitä reilu viikon päästä toinen neuvola. Sokerirasitukseen päädyin ilmeisesti tässä kohdassa sukurasitteiden takia. Tuntuu, että melkein viikoittain joutuu olemaan töistä pois raskauteen liittyvien käyntien takia, vaikka ei niitä ihan niin usein todellisuudessa ole. Siltä vain tuntuu. :D

Vaikka olo ei olekaan varsinaisesti sellainen, että ymmärtäisi olevansa raskaana, niin tällä hetkellä tuntuu todella hyvältä. Olo on niin paljon parempi kuin pitkiin aikoihin ja ruokavalio normalisoituu. Olen myös vihdoin päässyt tekemään kävelylenkkejä. Täytynee nauttia näistä viikoista kun olo on näin hyvä. :D

sunnuntai 4. lokakuuta 2020

Raskausoireet 7+0-9+6

Täällä on pikku hiljaa selvitty 9+ viikosta ja 10+ kolkuttelee ovella. :) Aikamoista odotteluhan tämä tuntuu olevan, joten postaukseen pääosaan päätyivät oireet. Niistä kun on niin mukava valittaa. :D Vaikka täytyy sanoa, että niiden avulla olen varmaan selvinnyt järjissäni ja pystynyt paremmin luottamaan raskauteen. Huomaan heti oireiden vähentyessä, että huoli nostaa päätään.

7+0-7+6

7+0 käynnistyi paljon paremmin kuin edellinen viikko. Aamulla herätessä ei ollut paha olo, mikä tuntui täydelliseltä. Päivän aikana vaivasi vain pieni etova olo, mutta en oksentanut kertaakaan. Lämmintä ruokaa en pystynyt syömään, mutta säännöllinen syöminen onnistui ilman hirveää taistelua ja perään oksentamista.

Helpotuksesta on varmasti kiittäminen akupunktiota<3 Aivan mahtava keksintö. Olin siis 6+6 akupunktiossa, joten tämä on varmasti hyvän oloni takana. Oli hieman erilaista tehdä töitä, kun ei tarvitse välissä oksentaa ja taistella pahaa oloa vastaan. Sain jopa vähän siivottua kotia. 

Kummallinen oire on ollut, että herään öisin johonkin. Tämä alkoi 6+ jotain ja jatkui ainakin 7+0, tämän jälkeen tämä on vähentynyt.

7+3 tuli päivällä rusehtavaa vuotoa eniten tähän mennessä. Säikähdin vessassa todella paljon, kun pikkuhousunsuojassa oli niin paljon rusehtavapunaista vuotoa. Tällöin oli todella kova huoli, lähteekö vuoto yltymään.

Selvisin ilman oksentamista vielä 7+5 asti ja olo oli akupunktion ansiosta todella hyvä. Tai toki kävi mielessä toinenkin vaihtoehto, että kaikki ei olekaan kunnossa ja olo helpottuu tämän takia.

Onneksi tämän jälkeen koitti varhaisultra, jossa saatiin parhaimpia uutisia <3.

Oikeastaan aamuisin vaivaa pahin etova olo ja saa vähän taistella, että ruoka pysyy sisällä. Mutta olo helpottuu myöhemmin päivällä, varsinkin kun syö 1-2 tunnin välein.

7+6 alkoi vessassa ravaaminen öisin, mutta ei onneksi joka yö.

8+0-8+6

Rusehtavaa vuotoa ei ole tullut. Tai taisi tulla viimeisen kerran juuri tämän viikon alussa. Niin helpottavaa!

Sukkapuikko kipuja oli erityisesti tällä viikolla.

Vatsa on iltasin tosi turvoksissa, oikein kunnon kipeä pallo.

Paha olo alkoi uudestaan. Akupunktio ei auttanut ihan yhtä hyvin kuin viimeksi ja oksennan joka päivä. Olo ei ole kuitenkin yhtä hirveä kuin oli sen yhden viikon ajan.

Ruokailu on ihan hirveää kun mitään ei tee mieli, mutta nälkä vaivaa yhtenään. Lämmin ruoka ei maistu, varsinkaan jos sen on tehnyt itse. Muutaman lämpimän ruuan olen saanut syötyä, mutta ne ovat olleet muiden tekemiä.

9+0-9+6

9+ viikko on käynnistynyt aamuoksentamisella, mutta loppupäivälle paha olo ei iske enää pahasti päälle. Rasitus aiheuttaa huonoa oloa, mutta levossa olo pysyy siedettävänä. Syksy on ollut nyt mielettömän kaunis ja olenkin nyt päässyt pienen pienillä kävelyille ja istuskelen puiston penkillä kun voimat ehtyvät. Kunto on mennyt todella huonoksi ja odotan, että pääsen taas huolehtimaan itsestäni paremmin.

9+4 oli ensimmäinen päivä ilman aamuoksennusta ja olo muutenkin hyvä. Heti tietenkin alkoi pelottaa, onko kaikki hyvin. Tämä jäi kyllä lopulta ainoaksi oksennusvapaaksi päiväksi, mutta olo on kyllä helpottanut huomattavasti. Kärsin enemmän tyypillisestä AAMUpahoinvoinnista ja aamuoksennuksen jälkeen voi olla jopa hyvä olo. Valitettavasti jokin flunssa iski kyllä päälle ja se vie olon nyt vuorostaan huonoksi.

Vatsan turvotus on myös helpottanut tämän viikon lopussa ja se ei ole enää iltaisin kipeä pallo. 


1. neuvolakin koitti tällä viikolla. Tapaaminen oli ihan hyvä ja siinä kartoitettiin meidän elämäntilannetta ja elintapoja. Tärkein anti oli varmasti lähetteiden saaminen seulontoihin. Meinataan osallistua kaikkiin tarjottuihin seulontoihin, joten ensimmäisenä vuorossa on verikokeet ja sitten ultra ja myös sokerirasitus osuu kohdalleni. Ultraa odotan taas kuin kuuta nousevaa. Toivottavasti kaikki olisi hyvin <3

Mukavaa viikonloppua ja alkavaa viikkoa! Täällä päästään jo 10+ viikolle. Niin jännittävää ja mahtavaa, että olen edelleen raskaana :) Pysy pieni mukana <3