Menkat, tulkaa jo!

Tuntuu etten ole ikinä odottanut menkkoja yhtä kovasti kuin nyt :D Eilen oli mahassa sen verran kumma olo, että ajattelin, että voisivatko ne vihdoin alkaa. Havaitsinkin jo ihan pienen määrän rusehtavaa vertaa pyyhkiessä, kun oikein tarkasti katsoi. Lähellä siis ollaan. Kai. Oletan, että viimeistään parin päivän päästä ne alkavat kunnolla. Pitäisi varmaan tehdä joku super rankka jumppa, kun se monesti nopeuttaa niiden alkua. :D Tai sitten vain kuvittelen, että sillä on vaikutus.

Olen kyllä niin odotusta täynnä alkion siirron suhteen. Tällä kertaa siirretään blasto ja haluaisin uskoa, että se parantaisi meidän mahdollisuuksia huomattavasti.

Toki mitä enemmän asiaa pohtii, niin sitä enemmän keksii myös stressin aiheita. Selviääkö alkio sulatuksesta? Mikä kaikki voikaan taas mennä pieleen? Sekin stressaa, että jos tämä ei nyt onnistu, niin sitten taidetaankin olla jo kesäsuluissa ja seuraava siirto menisi syksyyn. Itse pelkään, että korona tilanne laukeaa käsiin uudelleen syksyllä, jolloin on hyvin mahdollista, että hoidot menevät taas katkolle. Joten hyvin huonolla tuurilla tämän jälkeen tulisi hyvin pitkä tauko.

Kuten sanottu, stressin aihetta kyllä pystyy keksimään niin paljon kuin vain jaksaa. Olenkin nyt päättänyt käsitellä tätä asiaa itselleni poikkeuksellisella tavalla: toiveikkuudella ja positiivisuudella. :D Suhtaudun tyypillisesti aina varauksella onnistumiseen ja pelkään että "jinksaan" onneni, jos sanon toiveikkuuden ääneen. Tyhmää ja taikauskoista. :D

Mutta nyt haluan nauttia ja iloita tästä, kun tuntuu niin upealta lahjalta, että ylipäänsä meillä on nyt mahdollisuus alkion siirtoon. Varmaan sitä tippuu korkeammalta kun fiilistelee asiaa enemmän, mutta joka tapauksessa sitä korkealta tippuu, jos ei onnistu.

On vain todella hyvä ja kutkuttavan odottava fiilis, että haluan takertua tähän tunteeseen. :)

Vihdoin tuli myös hyviä uutisia IVF:n jatkamisen suhteen, olen niin onnellinen teidän puolesta, jotka sitä ovat odottaneet. :)

Nyt kun vaan alkaisi ne menkat :D