Punktio on ohi!

Punktio on viimein ohi! Tämä oli sellainen merkkipaalu, minkä olen odottanut olevan ohi. Ja nyt se viimein on ohi. Ei tarvitse enää pistellä eikä olla ikävien toimenpiteiden kohteena. Eikä tarvitse jännittää, miten töistä saa vapaata.

Punktio päivä oli kp 14 ja kp 12 sain pistää viimeisen piikin, Ovitrellen eli irrotuspiikin. Olen pistänyt tämän jo sen verran monta kertaa, että pistäminen ei enää jännittänyt. Kp 12 oli vähän tukalampi olo ja oletin, että punktiota edeltävä päivä olisi tuskainen ja Ovitrelle aiheuttaisi ovulaatiokipuja, mitä se on aikaisemmin minulle aiheuttanut. Mutta ei, olo oli todella hyvä ja normaali, ehkä vähän turvonneempi. Päätin kuitenkin ottaa todella rauhallisesti, enkä uskaltanut harrastaa yhtään raskaampaa liikuntaa, vaikka olo olisi sen kyllä sallinut. Tuntui paremmalta olla riskeeraamatta mitään. Hieman kyllä pelotti, että miksi on niin hyvä olo, etteikö lääkkeet nyt toimikaan tarpeeksi hyvin.

Punktio aamuna saavuimme yhdessä klinikalle. Mies suuntasi antamaan omaa näytettään ja minä jäin odotustilaan odottamaan omaa vuoroani. Melko pitkän odottelun jälkeen minut haettiin ja pääsin omaan verhoilla rajattuun tilaan, missä oli yksi nojatuoli ja toinen "perustuoli" miehelle. Olisi ollut kiva, jos miehellekin olisi vähän mukavampi tuoli, koska päivähän voi venyä melko pitkäksikin.
Hoitajat olivat todella mukavia ja helpottivat rauhallisuudellaan jännitystäni. Hoitaja kyseli, kuinka paljon minua jännittää ja totesin rehellisesti, että jännittäähän toki, mutta ei ole miteenkään "hysteerinen olo". Hän totesi, että jätetään sitten rauhoittava antamatta. Jaiks, olin varautunut, että se annetaan joka tapauksessa. Olin kyllä sen verran rauhallinen, että tämä sopi kyllä ihan hyvin. Sitten otettiin verenpaine ja jäin odottelemaan esilääkitystä, mikä oli pari buranaa. Tämän jälkeen sain kanyylin käteeni, minkä laitto meni onneksi tosi hyvin, vaikka suonta jouduttiin vähän aikaa herättelemään.

Tämän jälkeen sain lähteä käymään vessassa sekä hakemaan miehen odotustilasta. Tulimme hetkeksi yhdessä istumaan verhottuun tilaamme ja sitten tultiinkin jo hakemaan punktio huoneeseen, mikä sijaitsi aivan seurantatilan vieressä. Hetken aikaa jouduin huoneessa odottelemaan, kun laboratorio puolella vielä tehtiin jotain. Pienen odotuksen jälkeen sain ottaa housut pois ja käydä laverille. Minuun kiinnitettiin erilaisia seurantalaitteita ja sitten puudutettiin emätin. Tämä tuntui ihan vähän. Tämän jälkeen laitettiin suonensisäinen kipulääke ja minua varoitettiin, että se voi vähän humahtaa päähän. Tätä en kyllä huomannut. Sitten alkoi itse punktio ja lääkäri kertoi, että nyt pistää neulalla ja tämän kyllä tunsin ja se hieman sattui ja huudahdin auh. Ei siis mitään mahdotonta kipua kuitenkaan. Sain seurata näytöltä samalla, kun rakkulat tyhjennettiin ja olin vähän tuntevina kun neula siirtyi rakkulasta toiseen, mutta se ei varsinaisesti sattunut. Rakkuloiden tyhjennys meni todella nopeasti. Tässä vaiheessa lääkäri sanoi, että 13 rakkulaa oli tyhennetty oikealta, mikä kuulosti erinomaiselta!
Ennen kuin siirryttiin tyhjentämään toista puolta lisättiin myös kipulääkettä. Tällä kertaa neulalla läpäiseminen ei enää sattunut, mutta iski todella kova pyörrytyksen tunne. Sanoin tämän ääneen ja hoitaja rauhoitteli koko ajan. Hän myös kertoi koko ajan mitä tapahtuu ja teki olostani todella rauhallisen. En huimaukselta pystynyt juurikaan enää seuraamaan munarakkuloiden tyhjentymistä ja nopeasti toinenkin puoli oli sitten ohi. Sitten irroteltiin lätkät ja sain nousta ylös. Päässä vähän pyöri, mutta nopeasti sekin tasoittui. Sain pukea housut jalkaan ja samalla kerrottiin, että toiselta puolelta tyhjennettiin 14 rakkulaa. Siis vau 27 rakkulaa yhteensä!

Tämän jälkeen sain köpötellä takaisin lepotuoliini ja annettiin lupa juoda rauhassa vettä. Eväitä voisi syödä noin 45 minuutin päästä jos olo olisi hyvä. Hoitaja tuli heti luokseni kyselemään, oliko kipuja ja ei ollut kyllä lainkaan. Häne kehotti herkästi sanomaan, jos kipua tulee ja siihen kannattaa puuttua heti, ettei se ylly kovaksi. Jäin hörppimään vettä ja huomasin, että aina kun join iski kamala pahanolon aalto. Mies toi jossain vaiheessa mehua ja tämän jälkeen en pystynyt kuin tuijottamaan eteeni, kun pahaolo tuntui ottavan vallan. Onneksi hoitaja tuli käymmän (miestä kun kielsin hakemasta hoitajaa) ja kyseli vointia ja kerroin, että minulla on melko paha olo. Hän mittasi verenpaineen joka oli mennyt melko alhaiseksi ja olin kuulemma kalpea. Sain kielelle laitettavan pahoinvointi pillerin ja ei mennyt kuin 10 minuuttia ja olo oli taas ihan loistava.

Pahoinvointi lääkkeen jälkeen sain syötyä eväskarjalapiirakan ja juotua hyvin ja olo pysyi oikein hyvänä. Kovasti jännitin milloin ne kivut yltyvät, mutta eipä niitä sitten tullut. Hoitaja kävi kyselymässä taas vointia ja kerroin voivani todella hyvin ja olisin jo valmis kotiin. :D Ennen kotiin lähtöä pitää käydä pissalla ja tämän jälkeen voisi kotiin päästä. Sain luvan lähteä käymään vessassa.
Tässä samassa yhteydessä kerrottiin jatkohoito-ohjeita ja varoiteltiin vuodon määrästä. Normaalia on, että vuoto voi kestää jopa 7 vrk:ta. Tähän olinkin etukäteen varautunut ostamalla siteitä ja pikkuhousun suojia, joita en yleensä käytä. Vessaan päästyäni hämmennyin vuodosta tai oikeastaan siitä, että siteessä oli kolme tippaa verta. Olin varautunut siihen, että vuoto olisi todella runsasta näin heti toimenpiteen jälkeen. Aukkarinkin jälkeen verta tuli melko paljon ja useamman päivän. Noh, en valita. Ja niin, pissakin tuli oikein hyvin.

Jossain vaiheessa meille tuotiin myös jatkohoitosuunnitelma ja tilanne munasolujen määrästä. Tosiaan 27 rakkulaa saatiin tyhjennettyä ja niistä löytyi 17 munasolua. JES! Seuraavana päivänä saisi tietää tarkemman tilanteen. Alkion siirtoonkin sain ajan ja samana päivänä siirron kanssa alkaa Lugesteron.

Pissan jälkeen toinen hoitaja kertasi vielä kotihoito-ohjeet. Kipulääkettä, mielellään Parasetamolia, saisi ottaa 3g päivän aikana. Hoitaja suositteli kuitenkin, että ottaisin 1g kun pääsen kotiin ja toisen 1g sitten yöksi. Kotiin päästyämme ei minulla ollut edelleenkään lainkaan kipuja, ainoastaan väsymys. Meninkin sellaisille 4 tunnin päiväunille keskellä päivää. :) Edelleenkään herätässä ei tuntunut kipua. Ylös noustessa vähän vihlaisi, mutta ei mitään sen kummempaa. Vuotoakaan ei edelleenkään näkynyt.
Ilta meni siis todella helposti ja kivuttomasti, ainoastaan olo oli väsynyt. Yöksi otin varmuuden vuoksi lääkkeen.

Punktion jälkeisen päivän saa myös sairaslomaa, mutta täytyy sanoa, etten tätä olisi välttämättä tarvinnut, sen verran on hyvä olo. No parempihan se kunnolla leveätä. Saimme myös tietää munasolujen kohtalon ja sehän oli seuraava:

• Munasoluja 18 kpl (outoa, mistä tuli yksi lisää, kun punktion jälkeen niitä oli vielä 17 :D )
• Kypsiä munasoluja 16 kpl
• Normaalisti hedelmöittyneitä 13 kpl

Olen tähän tulokseen todella tyytyväinen. Nyt vain jännitetään miten alkiomme selviävät seuraavista päivistä. Peukut pystyssä.

Punktio oli lopulta helppo kokemus ja myös toipuminen näyttää olen nopeaa. Vuotoa ei näy ja toistaiseksi ei tarvitse edes sidettä käyttää. :D Tuli siis hamstrattua ihan turhaan siteitä. :D

Jännittäviä aikoja :)