maanantai 27. toukokuuta 2019

Uusi kierto


Kierto päätyi jälleen kerran negaan. Luulen, että hormonitoiminta oli aivan sekaisin koko kierron ajan, joten ei mikään ihme ettei taas onnistunut. Ovulaatio tuli ensinnäkin todella myöhässä ja rinnat kipeytyivät heti ovulaation jälkeen, tämä on tapahtunut aikaisemminkin epäonnistuneissa luomukierroissa, joten ei ollut hyvä merkki. Lisäksi verta alkoi tiputtamaan jo dpo11/kp32, mikä oli ennätys aikaisin. Eipä tarvinnut piinailla kovin pitkään. Ei selvästi hormonitoiminta ollut kunnossa. Dpo12/kp33 verta tuli aamulla jo enemmän, joten soitin julkiselle klinikalle varatakseni ajan ensimmäiseen ultraan. Puhelimeen vastannut henkilö kysyi, onko vuoto alkanut kunnolla ja kerroin, että aamulla tuli pyyhittäessä verta ja epäilisin vuodon alkavan päivän mittaan. Noh, minulle vastattiin saman tien ”soita huomenna uudestaan, kun vuoto on alkanut kunnolla”. Petyin tähän kovasti, koska pelkäsin viikonlopun sotkevan ultra-ajan ja olisin kovasti toivonut saavani perjantaille ajan. Eipä siinä auttanut sitten kuin odotella kunnon vuotoa. Kehoni tuntui oikein kunnolla piruilevan, koska ”kunnon vuodoksi” laskettavaa vuotoa ei alkanut seuraavanakaan päivänä. Torstai aamuna oli sama tilanne, verta tuli, mutta en ollut edelleenkään varma, tuleeko vuoto olemaan ”kunnon vuotoa”. Puolilta päivin vuoto vihdoin alkoi kunnolla ja torstain pystyi varmuudella laskemaan kp1:ksi. Tietenkään enää tällöin ei ole ajanvarausta, joten ajanvaraus siirtyi perjantaille.

Heti perjantaiaamuna soitin klinikalle ja kerroin kuukautisten alkaneen eilen torstaina ja tarvitsen hoitosuunnitelman mukaisesti ultran kp 3-5. Viikonloppu osuu tietenkin tähän väliin, joten maanantai olisi ainoa mahdollinen päivä. Ajanvarauspuhelimestahan ei saa suoraan aikaa, vaan sinne jätetään soittopyyntö ja hoitaja sitten soittaa takaisin. Puolen päivän tienoilla sain vihdoin puhelun hoitajalta ja käytiin tilanne läpi. ”Joo eli maanantaina olisi sinun kiertopäivä 5. Mhh, nyt valitettavasti näyttää siltä, että kaikki ajat ovat täynnä”. Olen aivan hiljaa ja kyyneleet alkavat valua. Tässä kierrossa ei tulekaan tapahtumaan mitään. Kesän takia ei varmaan seuraavassa eikä sitä seuraavassa. Joudummeko odottamaan syksyyn?! Kysyn itkukurkussa, että voinko tulla vasta tiistaina kp6. Tämä ei onnistu, koska pistäminen pitää aloittaa kp5. Ehdotan, että jos aloitan pistämisen varmuuden vuoksi jo kp5, vaikka ultra olisikin vasta seuraavana päivänä. Tämä ei käy. Hoitaja sanoo, että ultran on oltava tänään tai maanantaina. Tänään? No onko teillä tänään aikaa ultrata? Hoitaja etsii aikaa ja uskomatonta kyllä, 1,5 tunnin päähän löytyy aika. Pääsen kuin pääsenkin ultraan!!!! Tämä kierto ei menekään hukkaan!

Sitten vain perumaan pari palaveria ja miettimään, kuinka ehdin siirtyä kaupungista toiseen. Onneksi ihana mieheni pystyi myös uudelleen järjestelemään aikataulunsa ja lähti hakemaan minua klinikalle ja odotteli autossa ultran ajan. Parkkipaikan etsimiselle ei nimittäin ollut lainkaan aikaan :D. Tällä kertaa pääsin saman tien huoneeseen ja koko homma taisi kestää alle 10 min. Ultrassa todettiin, että tähän kiertoon voidaan toteuttaa hoitosuunnitelma, kaikki kunnossa. HUH! Sitten vain apteekin kautta kotiin ja tasailemaan pulssia. :D

Tänään maanantaina saan pistää ensimmäisen kerran. Pistot pitää pistää iltaisin. Olin suunnitellut, että aamupistot olisi helpompi, mutta käyhän toki tuo iltapistäminenkin. Perjantaiaamuna suuntaan sitten verikokeisiin ja verikokeissa mitataan Estradioli (S –Estdio). Tämän avulla tutkitaan kuukautiskiertoa ja sen häiriöitä sekä voidaan varmistaa epäilyä estrogeenia tuottavista kasvaimista (granuloosasolukasvaimet, testistuumorit) sekä tehdä ovulaatioinduktion monitorointia (IVF) (lähde: huslab). Oletan, että tuo viimeisin koskettaa nyt minua. Selvisipä viimein tuo verikokeen kohdekin.
Saman päivän iltapäivänä tehdään myös ultra ja sovitaan, kuinka kauan pistoja jatketaan. Ovulaatiotestejä ei kuulemma tarvitse tehdä, mikä kuulosti tosi hyvältä. Se jäi epäselväksi, että saanko jo perjantaina tietää inseminaatio ajan vai selviääkö se vasta myöhemmin.

Ensi viikon maanantai on kp 12, joten nyt voisi olla vähän tuuria ettei ovulaatio venyisi viikonlopuksi, jolloin se ei sitten taas onnistuisi. Toivon niin paljon, että ensi viikolla inseminaatio onnistuisi.

Hieman stressaa, miten saan inseminaatio ajan sopimaan työkalenteriin, mutta se vain täytyy nyt järjestää. Tämä on kuitenkin prioriteetti numero 1, vaikka palaverien peruminen tuntuukin kiusalliselta. Tuolla klinikalla kun ei aikatauluihin voi vaikuttaa vaan on otettava se minkä saa, jos saa. Aikamoisen stressin sain aikaisesti tuosta viime viikkoisesta aikataulu hässäkästä.

Loppu hyvin, kaikki hyvin!

Kyllä tästä vielä hyvä viikko tulee! Ollaanhan me maailmanmestareitakin J
Ihanaa leijonat, ihanaa!

-Emma

keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Pistosharjoittelu


Tällä viikolla oli pistoharjoittelu julkisella puolella. Kovasti silloin suosittelivat, että sen voisi nyt jo etukäteen hoitaa pois alta eikä tarvitsisi sitten ultrien yhteydessä sitä käydä. Meillä Suomessa on tosi hieno julkinen systeemi ja on hienoa, että lapsettomuuteen saa apua, joten tuntuu tyhmältä tästä käynnistä kitistä, mutta kitisenpä nyt vähän kuitenkin. :D

Julkisen puolen vastaanottoajat ovat tietysti keskellä työpäivää ja sille nyt ei vaan voi mitään. Onneksi työni on kuitenkin sen verran joustavaa, että käynnit saa suhteellisen hyvin järjestettyä. Kun pääsin paikalle ja ilmoittauduin, tajusin olevani puoli tuntia etuajassa, olin kirjannut alkamisajan väärin. Ihan oma vika. Pitkältä tämä aika alkoi tuntua siinä vaiheessa, kun hoitaja oli puoli tuntia myöhässä. Tunti tuli siis hengailtua vastaanottohuoneessa. :D Lopulta kun aikani koitti, niin ”koulutus” alkoi videolla, jossa pistäminen opetettiin. Video oli oikein hyvä, mutta kyllä hieman ihmetytti, miksi video piti ihan paikan päälle tulla katsomaan. Tai ainakin itselleni se olisi ollut ihan riittävä kotona katsottavaksi. Sain toki pitää ”piikkikynää” kädessä ja tuikata sen sieneen, mutta luulen, että olisin ilman tätä kokemusta selvinnyt. Varsinkin, kun Ovitrelle kynä vaikutti olevan tämän kanssa ihan identtinen. Olisi pitänyt kyllä kysyä koulutuksen sisältö tarkemmin ja arvioida sen tarpeellisuus sitä kautta. Tosin sain kyllä sen käsityksen, että tämä oli ”pakollinen”. Kätevämmin tämä olisi kuitenkin mennyt seuraavan ultran yhteydessä.

Jotenkin jäi myös kurja fiilis, kun hoitaja käytti useamman kerran lausetta ”seuraavassa ultrassa sitten katsotaan, että voidaanko tätä hoitoa tehdä tähän kiertoon”. Miksi ei voitaisi?! Hän sai jotenkin tosi epävarman olon minulle aikaiseksi. Lisäksi käynnissä ärsytti se, että jokaiseen kysymykseeni vastattiin ”lääkäri sitten katsoo ja kertoo”. Eli tämänkin takia pelkkä video olisi riittänyt oikein hyvin, jos tämä ei ollut oikea paikka esittää kysymyksiä pistoista. Paras tilanne oli, kun hoitaja yhtäkkiä muisti, että kp 10 ultran kohdalla otetaan sitten yleensä verikoe. Kysyin sitten mielenkiinnosta, että mikä arvo tällöin otetaan ja hän toisti termin nopeasti. Kysyin 2 kertaa ”anteeksi, mikä arvo silloin otetaan”, mutta en onnistunut saamaan selville kyseisen arvon nimeä. E-kirjaimella se alkoi, mutta estrogeeni se ei ollut. Arvauksia? :D
Sen verran ”lisätietoja sain, että ”tämä nyt yleensä otetaan, että voidaan varmistaa lääkkeen teho”. Selvä homma, tehdään sitten näin. :D

En tiedä onko omassa asenteessa vika vai miksi nuo julkisen puolen tapaamiset saavat vain palan kurkkuun. Yksityiseltä saa yleensä lähteä sillä fiiliksellä, että kyllä se tästä. Ehkäpä vain menen seuraavalle kerralla ilman yhden yhtään odotusta ja menen liukuhihnalla muiden mukana. He sitten kertovat onnistuuko hoito vai ei ja miten edetään, ei tarvitse ainakaan itse miettiä.

Noh, jäi tapaamisesta jotain konkreettistakin käteen, nimittäin neularoskis. :D Tällaisen nimittäin sain mukaani ja tänne voin sitten laittaa käyttämäni piikit. Jes!
Olipahan taas uusi kokemus tämäkin käynti.

-Emma

torstai 9. toukokuuta 2019

Pitkä kierto

Tämä kierto ei mennyt kyllä ihan putkeen tai ei ainakaan niin miten toivoin. Ovulaatiotesti aloitti kiusaamisen jo kp 12 näyttämällä vilkkuvaa hymyä ja tätä ehdin katsella kp 18:sta asti kunnes testitkin loppui. Ehdin jo tuolloin kp 12 innostua, että kroppani olisi alkanut toimimaan luonnillisesti saavutettuani ”normaalin” painoindeksin, mutta v**ut. :D. Kp 19 onestep ei näyttänyt edelleenkään tummumisen merkkejä, niinpä varasin ajan yksityiselle, vaikka olikin tarkoitus säästää rahaa. Omalle lääkärille en aikaa saanut aikaa näin nopealla varoitusajalla, mutta toiselle mukavalle naiselle sain ajan. Piti ihan tuo sukupuoli laittaa tuohon, kun ensin aikoja tarjottiin parille eri mies lääkärille kunnes kysyin, että olisiko naista. Hassua, että edelleen tämän ikäisenä tuntuu inhottavalta mennä miehen vastaanotolle. No haluamani aika järjestyi naislääkärille. :D

Ultran sain kp 19 ja ensin piti hieman taustoittaa tilannettamme, kun lääkäri oli uusi tai minä olin siis uusi lääkärille. Lopulta pääsimme ultran äärelle ja ensi tarkasteltiin kohdun limakalvon paksuus, mikä oli hyvä. Sitten etsimään johtofollia, mikä löytyi taas oikealta ja oli kokoluokkaa 17-18mm. Eli onneksi voitiin todeta, että ovulaatio olisi edelleen edessä. Olin nimittäin maalannut päässäni jo kuvan ovuloimattomasta kierrosta, joten uutinen oli hyvä. Ovulaation ennustettiin olevan torstaina. Lääkäri suositteli tekemään ovitestit tiistai iltana ja keskiviikko aamuna. Oletushan oli, että keskiviikkona olisi positiivinen testi, no eipä ollut. Edelleen ihan haaleaa viiva onestepillä. Harmi, ettei ollut enää clear blue testejä. Lääkäri kirjoitti myös reseptin "irrotuspiikkiin", jonka olisi saanut pistää tänään aamulla. Jätin sen nyt pistämättä, kun testi ei ollut eilen vielä positiivinen ja pelkäsin, ettei munasolu olisi kypsä. Hain kuitenkin ovitrellen odottamaan kaappiin, kun se tulee viimeistään ensi kierrossa käyttöön. Jos piikin vielä tuikkaisin itseeni, niin malli olisi tällä kertaa eri. Tänään olisi pitänyt pistää vain osa ovitrelle piikistä ja loput pistettäisiin yksittäisinä pistoina joka toinen päivä, yhteensä 3 kertaa. Ajatus on, että se tukee samalla raskauden alkamista. Nämä yksittäiset pistot aloitettaisiin sunnuntaina. Jännä kokeilu.

Tänään onestep testi pamahti positiiviseksi, joten ovulaatio alkaa olemaan ovella. Tänään on kp 21 eli tosi pitkä kierto tästä sitten kuitenkin tuli. Vihaan näitä, kun tuntuu, että odottelua on paljon enemmän ja joutuu stressaamaan, että tuleeko se ovis ollenkaan. Tänään aamulla en tosiaan uskaltanut piikkiä pistää, kun eilen testi ei antanut positiivista. Todennäköisesti sen olisi voinut huoletta pistää. Arvon nyt iltaan asti, mitä teen piikin kanssa, tuikkaanko illalla vai jääkö sitten seuraavaan kiertoon. Jos selkeät ovis oireet saapuvat tämän päivän aikana, niin taidan jättää piikin pistämättä. Vähän sellainen olo, että jotain tapahtuisi. Hankalaa :D

Käytin myös tilaisuuden hyväksi ja näytin lääkärille viimeisemmät verikoetulokseni. FSH oli kuulemma otettu turhan myöhän (kp8), minkä takia tuloksesta ei tarvitse huolestua. Yksityisen labran sivuilla ei ollut ohjeistettu tarkemmin, milloin tuo kannattaisi ottaa, niin tuli se sitten otettua tuolloin samaan aikaan myös muiden kanssa, joissa oli annettu tarkemmat kierto päivät. Hän uskoi, että alle 8 olisi tuo minun tulos ollut, jos olisin sen oikeana päivänä ottanut, joten kehotti olemaan siitä huolehtimatta. Selvästi kuitenkin korkeahko se oli.

Vihdoin saa piinapäivät käyntiin!

-Emma


maanantai 6. toukokuuta 2019

Odottelua

Ehdin viime tiistaina jo hiukan innostua, että kehoni pelaa joten kuten ilman lääkitystäkin, kun ovulaatiotesti antoi vilkkuvan hymynaaman. Parhaimmassa tapauksessa se olisi tarkoittanut, että ovis olisi voinut osua kp 14, mikä olisi melko ideaali. Noh lopputulos on kuitenkin se, että olen nyt seitsemän aamua katsonut vilkkuvaa naamaa eikä ovulaatiota vain tule. Vähän ärsyttää kun kalliit testit tuntuvat menevän hukkaan, kun kierto venyy. No ei voi mitään. Selvästi ei ole ihan normaalilla tasolla hormonit tässä kierrossa. Näin pitkään ei ole ikinä tuota vilkkuvaa joutunut katselemaan. Osuin valitettavan oikeaan, kun totesin viimeksi, että 10 päivää voi hyvin joutua odottelemaan ovista.

Hieman harkitsin jo viime viikolla, että suuntaan yksityiselle ultraan, mutta päätin säästää rahani seuraavaan kiertoon. Nyt tosin tämä päätös alkaa kaduttamaan, kun ei se ovis sieltä tunnu tulevan.

Sain viimein soitettua julkiselle puolella ja saamme aloittaa hoitosuunnitelman mukaisen hoidon, vaikka monta kuukautta ollaan tässä arvottu. Menen jo ennen seuraavia menkkoja harjoittelemaan pistämistä ja menkkojen alkaessa varaan kierron alkuun kp 3-5 ultran. Kp 5 alkaa sitten piikittely ja kp 10 sitten toinen ultra. Pitkään tätä suunnitelmaa piti sulatella, mutta nyt se alkaa tuntumaan hyvältä. Varsinkin tämän kummallisen kierron jälkeen kuulostaa lääkkeet ja tarkempi kontrolli hyvältä.

Vilkkuvaa hymynaamaa ei tarvitse tässä kierrossa enää katsoa, kun testit loppuivat sopivasti tänä aamuna. Hieman alkaa pelottamaan, ettei ovulaatiota tapahdu lainkaan tässä kierrossa. Meinaan jatkaa onestepeillä tikuttamista, että saan tietooni tuleeko sitä ja milloin, niin voi vähän ennakoida menkkojen alkupäivää ja sitä kautta varailla kalenteria niiltä päiviltä, milloin seuraavan kierron ultrat olisi.

Ai että turhauttaa tämä odottelu...

-Emma