maanantai 18. maaliskuuta 2019

Palaa takaisin lähtöruutuun


Vaikka heitin hanskat tiskiin jo viime viikon alussa ja viikon lopussa vain odottelin menkkoja alkavaksi, niin onnistuin kuitenkin viime hetkellä kehittelemään toivon rippeitä ja tippumaan korkealta. Aikaisemmissa kierroissa on alkanut valkkari punehtumaan jo pari päivää ennen menkkoja, jolloin on tiennyt hyvissä ajoin epäonnistumisen osuneen jälleen kohdalle. Viikonloppuna aloin ihmettelemään etteikö lainkaan ala tiputtelemaan etukäteen. Sunnuntaina ajellessani aloin pohtimaan, oliko hoitosuunnitelmassani päivämäärän 17.3. kohdalla raskaustesti. Mitä enemmän sitä mietin, niin tulin varmemmaksi, että näin oli. Life –sovellukseni lupaili menkkoja kuitenkin alkavaksi vasta seuraavaksi päiväksi, mihin olin koko ajan henkisesti varautunut. Tämän jälkeen vasta tajusin, etten ollut painanut lainkaan mieleeni, milloin Terolutit piti lopettaa. Mieleeni oli vain jäänyt, että lopeta, kun menkat alkaa. Vaikka kuinka yritin hillitä mieltäni ja muistuttaa itseäni, että tämä johtuu vain teroista, niin kyllähän se ajatus kävi mielessä ”mitä jos”.

Muutaman tunnin siinä ehdin sitten leijua tässä ihanassa ajatuksessa, kunnes vatsassa alkoi tuntua tuttuja menkka jomotuksia ja toivo alkoi karisemaan. Kotiin päästyäni ryntäsin tarkistamaan hoitosuunnitelmani. Kyllä, raskaustesti oli merkitty 17.3. päivälle, mutta teroluteja olisi pitänyt syödä vain perjantai iltaan asti. Nyt olin sitten niin huolimaton, että söin niitä sunnuntai aamuun asti. Jep jep. Vessassa käydessä olin jo havaitsevani punertavaa valkovuotoa ja todellisuus iski taas vasten kasvoja. Kyyneleitä tuli taas vieritettyä eilinen ilta. Olen niin vihainen itselleni, että sain itseni uskomaan, että tässä olisi vielä jotain toivoa.

Epäonnistumisen vahvisti tämän aamuinen negatesti, joten kyllä tämä taas tässä oli, vaikka kunnon vuoto ei olekaan vielä alkanut.

Tässä saa taas koota itsensä kasaan. Usko onnistumiseen alkaa todenteolla horjumaan ja tekisi mieli vain antaa olla. Yritän nyt hämätä ajatukseni muualle uuden projektin parissa ja keskittyä siihen. Jos se veisi aivan mennessään, niin jääköön suosiolla tässä kierrossa pistokset ja muut. Jos ei, niin sitten tämä kierto menee samalla suunnitelmalla kuin edellinenkin.

Nyt vain jännitän alkaako vuoto kunnolla tänään 18.3, mikä on täsmälleen sama päivämäärä kuin milloin keskenmenoon päättynyt kierto alkoi. Pahaenteistä vai ei? :D

-Emma

4 kommenttia:

  1. Voi ärsytys!! Siis miten tämä voi olla näin vaikeeta ja epäreilua :( Voin vaan kuvitella, että usko alkaa todella horjumaan. Tiedän niin nuo kuvailemasi vihan tuntemukset itseään kohtaan, kun jatkaa toivomista viimeiseen asti :(
    Ei kuitenkaan luovuteta, kyllä me vielä joskus onnistutaan!

    Toivon puolestasi, että saisit ajatukset toden teolla pois yrityksestä tämän uuden projektin avustuksella <3 Pidä lippu korkealla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta sano! Ei kai tässä tosiaan voi luovuttaa, kun ei osaa elämää kuvitella ilman, että saisi kokea äitiyden. :( Ei siis luovuteta <3 Mutta on tää kyllä aikamoinen matka.
      Tsemppiä sinne <3

      Poista
  2. Löysin blogisi ja koluin sen läpikotaisin. Tsemppiä rankkaan prosessiin <3 Itsellä vasta yk2 menossa inseminaatiolla. Mutta samoja asioita sitä on itsekin jo ehtinyt pyörittelemään. Itsellä on endometrioosi ja ilmeisesti myös PCOS.

    Tervetuloa seuraamaan mun matkaa jos haluat: https://pohataksipohjalta.blogspot.com/

    Jään ehdottomasti seurailemaan sun blogia ja matkaa <3 Toivon niin kovasti että tärppää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava, kun löysit! :) täytyy ehdottamasti käydä tutustumassa sinun matkaasi! Onnea yritykseen ja toivottavasti selviät tästä taistelusta hieman nopeammin :)

      Poista