Vaikka heitin hanskat tiskiin jo viime viikon alussa ja viikon
lopussa vain odottelin menkkoja alkavaksi, niin onnistuin kuitenkin viime
hetkellä kehittelemään toivon rippeitä ja tippumaan korkealta. Aikaisemmissa
kierroissa on alkanut valkkari punehtumaan jo pari päivää ennen menkkoja,
jolloin on tiennyt hyvissä ajoin epäonnistumisen osuneen jälleen kohdalle.
Viikonloppuna aloin ihmettelemään etteikö lainkaan ala tiputtelemaan etukäteen.
Sunnuntaina ajellessani aloin pohtimaan, oliko hoitosuunnitelmassani päivämäärän
17.3. kohdalla raskaustesti. Mitä enemmän sitä mietin, niin tulin varmemmaksi,
että näin oli. Life –sovellukseni lupaili menkkoja kuitenkin alkavaksi vasta
seuraavaksi päiväksi, mihin olin koko ajan henkisesti varautunut. Tämän jälkeen
vasta tajusin, etten ollut painanut lainkaan mieleeni, milloin Terolutit piti
lopettaa. Mieleeni oli vain jäänyt, että lopeta, kun menkat alkaa. Vaikka
kuinka yritin hillitä mieltäni ja muistuttaa itseäni, että tämä johtuu vain
teroista, niin kyllähän se ajatus kävi mielessä ”mitä jos”.
Muutaman tunnin siinä ehdin sitten leijua tässä ihanassa
ajatuksessa, kunnes vatsassa alkoi tuntua tuttuja menkka jomotuksia ja toivo
alkoi karisemaan. Kotiin päästyäni ryntäsin tarkistamaan hoitosuunnitelmani.
Kyllä, raskaustesti oli merkitty 17.3. päivälle, mutta teroluteja olisi pitänyt
syödä vain perjantai iltaan asti. Nyt olin sitten niin huolimaton, että söin
niitä sunnuntai aamuun asti. Jep jep. Vessassa käydessä olin jo havaitsevani punertavaa
valkovuotoa ja todellisuus iski taas vasten kasvoja. Kyyneleitä tuli taas
vieritettyä eilinen ilta. Olen niin vihainen itselleni, että sain itseni
uskomaan, että tässä olisi vielä jotain toivoa.
Tässä saa taas koota itsensä kasaan. Usko onnistumiseen
alkaa todenteolla horjumaan ja tekisi mieli vain antaa olla. Yritän nyt hämätä
ajatukseni muualle uuden projektin parissa ja keskittyä siihen. Jos se veisi
aivan mennessään, niin jääköön suosiolla tässä kierrossa pistokset ja muut. Jos
ei, niin sitten tämä kierto menee samalla suunnitelmalla kuin edellinenkin.
Nyt vain jännitän alkaako vuoto kunnolla tänään 18.3, mikä
on täsmälleen sama päivämäärä kuin milloin keskenmenoon päättynyt kierto alkoi.
Pahaenteistä vai ei? :D
-Emma
Voi ärsytys!! Siis miten tämä voi olla näin vaikeeta ja epäreilua :( Voin vaan kuvitella, että usko alkaa todella horjumaan. Tiedän niin nuo kuvailemasi vihan tuntemukset itseään kohtaan, kun jatkaa toivomista viimeiseen asti :(
VastaaPoistaEi kuitenkaan luovuteta, kyllä me vielä joskus onnistutaan!
Toivon puolestasi, että saisit ajatukset toden teolla pois yrityksestä tämän uuden projektin avustuksella <3 Pidä lippu korkealla!
Älä muuta sano! Ei kai tässä tosiaan voi luovuttaa, kun ei osaa elämää kuvitella ilman, että saisi kokea äitiyden. :( Ei siis luovuteta <3 Mutta on tää kyllä aikamoinen matka.
PoistaTsemppiä sinne <3
Löysin blogisi ja koluin sen läpikotaisin. Tsemppiä rankkaan prosessiin <3 Itsellä vasta yk2 menossa inseminaatiolla. Mutta samoja asioita sitä on itsekin jo ehtinyt pyörittelemään. Itsellä on endometrioosi ja ilmeisesti myös PCOS.
VastaaPoistaTervetuloa seuraamaan mun matkaa jos haluat: https://pohataksipohjalta.blogspot.com/
Jään ehdottomasti seurailemaan sun blogia ja matkaa <3 Toivon niin kovasti että tärppää!
Mukava, kun löysit! :) täytyy ehdottamasti käydä tutustumassa sinun matkaasi! Onnea yritykseen ja toivottavasti selviät tästä taistelusta hieman nopeammin :)
Poista