Boring…

Onpas taas tahmea maanantai menossa ja ajatukset karkailevat piinapäivän mietteisiin. Tänään mennään kp 22:ssa ja tämän kierron pituus on todennäköisesti 26 tai 28. Dpo:ita en nyt osaa arvioida, kun jäi epävarma olo, milloin ovulaatio oli. Joka tapauksessa tässä saa vielä useamman päivän jännitellä. Mitään erityisiä oireita ei ole ollut. Turvotusta oli kyllä viime viikolla ja niin on tänäänkin. Inhottavaa kun vatsa on ihan pallo. Eilen söin mielestäni vielä melko kevyesti, tosin illalla herkuteltiin vaniljajäätelöllä, mustikoilla ja kinuskikastikkeilla, joten olisikohan se aiheuttanut tämän kipeän turvotuksen. Onneksi on löysät vaatteet. :D

Nyt ovulaatiosta on kuitenkin sen verran aikaa, että kiinnittymisen pitäisi olla tapahtunut ja näin ollen myös oireiden pitäisi alkaa. Kohta voikin siis alkaa huolestumaan ettei oireita ilmaannu.

Alkaa pahasti pelottamaan ettei vieläkään ole meidän vuoro. Täytyy miettiä, millä kikkakonsteilla lähdetään seuraavaan kiertoon. Ainakin nyt kunnollisilla ovulaatiotesteillä, mutta täytyy jotain muutakin keksiä. Onneksi ensi viikolla saa sitten verikokeiden tulokset ja jännityksellä odotan, löytyykö sieltä jotain, mikä selittäisi tilanteen. Toivon, että ei ainakaan mitään huolestuttavaa.

Jos tämän jälkeisessä kierrossa ei tapahdu mitään, niin täytyy olla yhteydessä myös lääkäriin. Lääkäri mainitsi viimeksi myös ”irrotuspiikin”, jota jäin miettimään. Pitäisikö sitä vielä testata ennen aukkaria tai miehen siemennesteen testausta. Ne nyt ovat varmaan seuraavat stepit, jos ei ala onnistumaan. Kuinkahan monta euroa ja kuukautta meidän täytyy vielä tuhlata…

Joo kuulostan taas katkeralta ja sitä vähän kyllä olenkin. Ne vauvauutiset kaihertavat vieläkin mieltäni, vaikka yleensä olen päässyt näistä toisten uutisista nopeasti yli. Tuntuu vain niin epäreilulta, kun toisten toiveet toteutuvat paljon helpommin. Vaikka meillä on yritystä takana noin 1,5 vuotta, niin itse olisin ollut valmis aloittamaan yrityksen jo kolme vuotta sitten. 1,5 vuotta meni miehen lämmittelyyn ja elämän saattaminen sopiviin uomiin, kuten koulun suorittaminen loppuun. Kiusaan itseäni sillä ajatuksella, että mitä jos yritys olisi silloin jo aloitettu, niin olisimmeko jo vihdoin maalissa. Tyhmä ja turha ajatusleikki, mutta sitä se katkeruus aiheuttaa.

Varmaan tämä maanantai vaan tuntuu taas niin raskaalta ihanan viikonlopun jälkeen. Tuli nähtyä ystäviä, perhettä, oltua miehen kanssa yhdessä ja käytiin uimassakin yhdessä. Sinilevää näytti olevan vain vähän, joten uskaltauduttiin uimaan. Ai, että vesi oli ihan lämmintä. Molemmat nautittiin niin paljon, et yritetään tällä viikolla vielä ehtiä iltauinnille. Toivottavasti arki ei sotke suunnitelmaa. Ja ehdottomasti yksi viime viikon suurimmasta saavutuksista oli kierrätysasioiden parantaminen meidän taloudessa. Kyllä me ollaan kierrätetty jonkin verran aikaisemmin, mutta varsinaisia keräyspisteitä ei ole ollut, mutta nytpä on. Mielestäni todella tärkeä asia, joten olen tosi tyytyväinen, että meilläkin on nyt selkeät kierrätyslokerot. Hyvä me J

Sellaista tänään. Aurinkoista viikon alkua!

-Emma