perjantai 28. elokuuta 2020

Pelko ottaa vallan

Minua pelottaa todella paljon, että tämä menee kesken. 

Olen saanut päähäni, että raskausoireet ovat kadonneet. Eilen aamulla en kärsinyt pahasta olosta ollenkaan. Söin kyllä välittömästi herättyäni, mikä järjellä ajateltuna auttoi asiaa ja paha olo ei ehtinyt iskeä. Silti, etova olo olisi rauhoittanut mieltäni. Kävin illalla myös ystävän kanssa kävelyllä ja kävelytahti oli minulle hieman kova. Jossain kohdassa olin tuntevinani supistuksen kaltaisia tuntemuksia. Tai ainakin itse miellän sen supistuksen kaltaiseksi nippailuksi. Tässä kohdassa pyysin, että hiljennetään vauhtia. Tämä huolettaa minua, koska muistan saman tuntemuksen myös kesken menneestä raskaudesta. 

Aloin myös laskemaan, kuinka pitkälle pääsimme silloin 2017 ja se oli  todennäköisesti 5+4. Ärsyttävästi tällöin on kaikki tapahtunut samoina viikonpäivinä kuin tälläkin kertaa. Hölmöä taikauskoa. Nyt haluankin vain päästä tuon päivän ohi. 

Mutta se pelottaa edelleen, että olen täysin pimennossa, jos tämä menisi kesken. Lääkkeet pitävät todennäköisesti vuodon poissa ja minä vain luulen olevani raskaana. 

Miehellekin itkin tätä asiaa ja hän ihmetteli, että haluanko todella voida huonosti ja oksennalla. Niin outoa kuin se on, niin kyllä. Se tuntuisi helpommalta kuin tämä. Toki kadun varmaan näitä ajatuksia, kun ensimmäisen kerran kunnon pahaolo iskee. Tämä vain kuitenkin tuntuu todella raskaalta.

Täytynee tosissaan harkita ensi viikolla verikoetta, niin saisi luottoa siihen, että raskaus jatkuu normaalisti.

En tule kestämään, jos tämä onni otetaan meiltä taas pois. Pysy pieni matkassamme <3

8 kommenttia:

  1. Kyllä oli täälläkin ne kaksi ensimmäistä viikkoa testin jälkeen yhtä tuskaa ja mieli vaihteli koko ajan, että kaikki on hyvin ja kaikki ei olisi hyvin.
    Voin sen verran lohduttaa, että ne "oireet" usein vaihtelee päivien välillä, joskus tuntuu kaikkea ja joskus ei tunnu yhtään mitään. Ja ne kohdun nappailut ja menkkatuntemukset tulevat ja menevät ensimmäisinä viikkoina.
    Sait tuloksen 3+ testiin, hormooni on varmasti hyvällä tasolla ja murhehdit ihan turhaan. Ja kuten miehesi sanoikin, nauti mielummin siitä että pahoinvointia ei ole. Se on ihan kamalaa jos se iskee päälle!
    Tsemppiä<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viestisi lohdutti tosi paljon <3 tuo oireiden heittely saa olon tosiaan todella epävarmaksi ja heti epäilemään.
      Mutta pitäisi osata olla tyytyväinen, että olo on hyvä, kun vielä ainakaan huonoja uutisia ei ole.
      Täytyy vain toivoa parasta ja yrittää vähän relata :D
      Kiitos ihanasta tsemppiviestistä <3

      Poista
  2. Minä olen samanlainen huolija. Viikkoja on jo 14+ mutta silti epäilyttää, onko kaikki hyvin, kun ei oikein ole mitään tuntemuksia. Helpottaakohan huoli rakenneultran jälkeen - tai edes synnytykseen? :D Yritetään tsempata ja nauttia, ettei turhaan etukäteen murehtisi. Kunpa kaikki menisi hyvin meillä molemmilla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuntuu kyllä, kun yhdestä huolesta pääsee niin seuraava odottaa valmiina :D pakko vain ajatella tätä etapeissa ja hieman aina rauhoittua kun yksi saavutetaan. Odotus kuvaa tätä tilaa kyllä niin hyvin :D
      Toivotaan todella, että molemmilla menisi kaikki hyvin ja myös että tämä huoli jossain kohdassa helpottaisi.
      Tsemppiä sinne :)

      Poista
  3. Mä niin hyvin ymmärrän tuon keskenmenopelon, mut jos ihan totta puhutaan, niin sä et voi itse aiheuttaa keskenmenoa vaan what ever happens, happens. On helpommin sanottu kuin tehty, että ei pitäisi murehtia jotain mitä ei ole vielä tapahtunut, mutta kannattaa ainakin yrittää olla murehtimatta turhia. Koita ajatella, että ne menkkakivut on vaan hyvä juttu, koska siitä tiedät, että kohtu kasvaa alussa kovaa vauhtia. Pahoinvointia ei kannata kaipailla etukäteen, koska kun se sitten lopulta iskee, niin toivot, ettei sitä olisikaan tullut ollenkaan ':D koko odotusaika on kyllä yhtä erilaisten etappien odotusta, että se neuvolan ensikäynnin varaaminen vois tavallaan kai mennä myös yhdestä etapin saavutuksesta ;) tsemppiä alkuraskauteen! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta, joka sana oli niin totta. Järjellä ei vaan nämä asiat mene ja välillä vaan se pelko hyökyy päälle. Nyt onneksi taas vähän helpottaa ja itselle oli tärkeä etappi päästä tämän viikon puolelle ilman vuotoa.

      Kyllä tässä saa itselleen pitkät viikot aikaiseksi, jos koko ajan murehtii. Täytyy hieman höllätä. :D

      Poista
  4. Näitä ajatuksia voi hyvin tulla erityisesti siksi kun on joutunut kokemaan jo paljon pettymyksiä :( Toivottavasti mieli rauhoittuu ja ottaa vastaan hyvät uutiset, olet ne ansainnut! <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen myös, että tunteet johtuvat lapsettomuuden jättämistä jäljistä. Onneksi jo tällä hetkellä tuntuu helpommalta. :)

      Poista