maanantai 14. tammikuuta 2019

Seuraavat askeleet

Nämä piinapäivät ovat olleet jotenkin erilaiset kuin aikaisemmin tai oikeastaan koko kierto. Jotenkin olen ollut poikkeuksellisen hyvällä mielellä, vaikka yleensä tuntuu melko tahmealta palata pitkiltä lomilta töihin. Olin viime viikon todella ahkera ja tehokas töissä ja koin olevani se entinen minäni, joka olin ennen lapsettomuuden tuskaa. Saa nähdä, kuinka kauan tätä kestää. :D Eiköhän uusi kierto vedä taas mielen alas. Ihanaa, kun  on välissä edes yksi kierto, kun tuntuu, että mieli kantaa.

"Oireita" olen tietysti kehitellyt tässäkin kierrossa, mutta tiedän, että ihan samaa juilintaa ja paineen tunnetta on ollut myös muissa kierroissa, joten korkeille toivelle ei pitäisi olla sen erityisempää syytä. Minkäs sille voi, kun joka kierrossa sitä haluaa kuitenkin uskoa siihen parhaimpaan. Eiköhän sitä taas putoa korkealta ensi viikolla.

Nykyään tuntuu, että joka kierrossa on tosi paljon juilintaa ja tuntemuksia munasarjojen ja kohdun kohdalla, mutta se ei ole vielä tarkoittanut mitään. Mietin, että onko tällaisia tuntemuksia ollut aina, mutta niihin ei ole vain kiinnittänyt samalla tavalla huomiota.

Nyt kun fiilis on näin hyvä, niin en meinaa vielä tarttua kunnan ehdottamaan hoitosuunnitelmaan, vaan houkuttaisi lähteä testaamaan akupunktiota kollegablogin kokemuksesta innostuneena. Mitään ihmettä en siitä oleta saavani, vaan pelkästään lohduttavaa, luonnollista apua. Tuo kunnan hoitosuunnitelma tuntuu tällä hetkellä vain niin stressaavalta kaikkine aikatauluineen ja lääkkeineen, joten vielä hetken "tuhlataan" aikaa luonnillisesti. Varsinkin, kun mitään täysin pysäyttävää ei ole löytynyt, miksi emme voisi onnistua luonnollisesti. Ainakin vielä tässä kierrossa onnistui ovulaatioplussan saamaan. Sitten kyllä loppuu huumori, jos ovulaatiota ei enää tapahtuisi ilman lääkkeitä. Mutta murehditaan sitä sitten, jos niin käy. En ole vielä omalle yksityiselle lääkärille varannut aikaa saadakseni hänen mielipiteensä hoitosuunnitelmaan ja harkitsen sen tarpeellisuutta tässä vielä. Todennäköisesti tartutaan tuohon kunnan suunnitelmaan, mutta sen aika ei ole vielä. Ajatukseni on, että ennen kesälomia haluaisin koittaa yhden kerran, jos luomusti emme onnistu. Tosin voi olla, että turhaudun odotteluun jo aikaisemminkin.

Toivon todella, että saisin pidettyä hyvästä fiiliksestä vielä kiinni, vaikka ensi viikko toisi pettymyksiä mukanaan. Tietysti salaa mielessäni toivon sitä kaikista parasta asiaa.

Mukavaa viikon alkua!

-Emma

4 kommenttia:

  1. Vitsi, että mä kadehdin tota sun positiivista fiilistä :D Ihan mahtavaa, että olet ollut hyvällä tuulella! Minä haluan kanssa olla se vanha oma itseni ennen tätä kaikkea tuskaa, mutta en vain osaa. Joskus vain ajattelen, että ihan sama jos en tule raskaaksi, kunhan saisin tämän kamalan olon vaan pois itseltäni.
    Hauska kuulla, että innostuit itsekin akupunktiosta! Ja sehän kannattaa ottaa ohjelmaan mukaan, vaikka nyt olisitkin raskaana! ;) Sillä saa myös pienennettyä keskenmenon riskiä! SInulla onkin tiedossa hurjan jännä viikko, täällä on jo kaikki sormet ja varpaat pystyssä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harvinaista herkkua kyllä tämä hyvä mieli :D Kauhea ajatella, kuinka monta kuukautta onkin ollut ihan vastakohtainen olo. No saa tosiaan nähdä, milloin tämä taas kääntyy. :D

      Kyllä tuo akupunktio alkoi todenteolla kiinnostamaan ja mietin myös, että ei siitä olisi mitään haittaa vaikka olisikin raskaana. Sitten vain voisi hoitaa eri osa-aluetta. Pelottaa kyllä, ettei taaskaan tule niitä hyviä uutisia, mutta olisipa sitten taas uusi keino edessä. Tämä viikko tulee olemaan niin pitkä :D Kiitos kun toivot siellä hyvää <3

      Poista
  2. Ihanaa, että olet päässyt nauttimaan hyvästä fiiliksestä ja on ollut energiaa töihin ym <3 tekee varmasti hyvää, vielä on itselläkin hyvin muistissa se jatkuva epätoivoinen, pettynyt ja katkera olo! Ja edelleenkin niitä tunteita saattaa tulla pintaan, jos joku pitää raskautta tai lapsia itsestäänselvyytenä, kun on saanut kaiken niin helpolla ja välillä on niitä samoja ulkopuolisia tunteita kavereiden joukossa kenellä on lapsia, ihan kun ei olisi raskaana vaikka on. Saikohan mun selityksestä kiinni :D Täällä peukut pystyssä loppukierrolle, että toisi sen toivotuimman tuloksen! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saan kyllä hyvin kiinni tuosta. Lapsettomuus ja varsinkin keskenmeno jättää niin syvät arvet, ettei sitä ymmärrä henkilöt joille lapsien tekeminen tapahtuu sormia napsauttamalla.
      Kiitos tsempeistä. Vähän alkaa olemaan luovuttanut olo tämänkin kierron osalta, mutta onneksi vielä tuntuu mieli pysyvän hyvänä. Voi kun tämä fiilis jaksaisi pysyä :D

      Poista