Jatkuva epäonnistuminen

Tämä arkeen paluu jättää aikaa kirjoittaa ja pohtia vauvan yritystä taas enemmän. Kesäloman tuoma rauhallisuus karisee pelottavan nopeasti, kun on aikaa pohtia ja huolestua asioista. Aamulla tein taas ovulaatiotestin ja nyt viiva oli selvästi haalenemaan päin. Alan uskoa, että ovulaatio on nyt tapahtunut, mutta milloin, niin se jäi mysteeriksi. Mitään erityistä onnistumisen tunnetta ei ole ja olen jo jotenkin luovuttanut tämän kierron suhteen. Ihmettelen itsekin, miksi olen jo tässä vaiheessa heittänyt hanskat kehään. Seksiä tuli harrastettua hyvin ovulaation aikoihin, tosin nyt ovulaation jälkeen ei ole ollut mahdollisuutta seksille. Varmaan tämä on yksi asia, mikä aiheuttaa ahdistusta ja tunteen epäonnistumisesta. Tämä työhön paluu sekoitti taas kaiken eikä tilaisuutta seksille ollut sunnuntaina eikä tänään.

Tämä jatkuva epäonnistumisen tunne naisena tekee tästä odottamisesta varmaan pahemman kuin pelkkä vauvan kaipuu. Aikaa kuluu ja jatkuva epäonnistuminen käy itsetunnon päälle. Hassua, että minun täytyy olla huolissani, ettei vauvaa taaskaan tule, jos en ole harrastanut seksiä ovulaation jälkeen, vaikka sitä on tehty ennen ovulaatiota ja ovulaation aikoihin. Miksi minun keho ei toimi, mutta toinen voi tulla raskaaksi harrastamalla seksiä yhden kerran kierron aikana. Kaverini tuli raskaaksi tällä tavalla. Hellou kateellisuus :D

Tässä kierrossa on ollut taas geleet, maca, vehnänalkioöljy, raskausvitamiinit ja extra foolihappo käytössä ja tietysti Letrozolet, mutta haluttua tulosta ei vain tule. Laitoin ehkä liikaa toiveita Letrozoleille, kun ajattelin niiden tarjoavan heti avun. Tulinhan kuitenkin heti raskaaksi, kun ehkäisyn lopetin, joten olin varma, että pienellä hormoni avulla saataisiin tuloksia aikaiseksi. En tiedä mitä seuraavaksi kokeilisin. Tosin ei kai minun tarvitsisikaan keksiä tähän itse ratkaisuja, sen takiahan on lääkärit. Pitäisi nyt malttaa vielä pari kiertoa tämän jälkeen rauhassa koittaa ennen seuraavia askeleita. Ja voihan verikokeiden tuloksistakin saada jotain kehityskohteita. Tuntuu vain, että aika kuluu hurjan nopeasti ja mitään edistystä ei tapahdu.

Huh, tulipa taas purettua.

Ja piinapäiväthän on ovat hädin tuskin edes alkaneet, joten pakkohan sitä toivoa on vielä olla. Täytyy yrittää rauhoittua.

Jäätelö onneksi aina piristää :D

-Emma